Koronavuosi kuljetti Annan jäseneksi Akavan liittoon
Akavan liittoihin kuului vuoden 2021 alussa 2 580 jäsentä enemmän kuin vuotta aiemmin ja Akavan liittojen jäsenmäärä on nyt 611 391. Akava on korkeakoulutettujen yhteisö, johon kuuluu 36 liittoa, muun muassa Tekniikan akateemiset TEK.
Muutokseen tarvitaan tahtoa ja toimia – ja aktiivista ohjausta
Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole yksiselitteinen asia. Aihe herättää aina keskustelua, hämmennystä ja ärtymystäkin: onko se naisen euro 84 vai 102 senttiä? Eikö jokainen pysty olemaan oman onnensa tai pikemminkin euronsa seppä?
Vammainen ei tarkoita osatyökykyistä
Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen on ollut viime aikoina oikeutetusti esillä ministeri Haataisen asettaman selvityshenkilön loppuraportin valmistuttua. Raportissa tarkasteltiin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia ansiotyöhön ja sen kautta parempiin sosiaalisen elämisen edellytyksiin. Selvityshenkilön ehdotukset liiketoimintaperiaatteella toimivasta osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallista vaikuttivat kiinnostavilta.
Raamit on rakennettu, päätösvastuu siirtyy työpaikoille ja perheille
Vanhemmilla on yhtä paljon joustomahdollisuuksia, sama korvaustaso, kummallakin 160 vanhempainpäivärahapäivää, molemminpuolinen mahdollisuus luovuttaa tai olla luovuttamatta omasta kiintiöstään 1–63 päivää ja pitää perhevapaita lapsen kahden vuoden ikään saakka. Miltä tämä kuulostaa? Taantumuksellista?
Paikallisen sopimisen mystifiointi päättyköön
Yksi yleisimmistä ja samalla kiistanalaisimmista työmarkkinakeskusteluista on viime vuosina liittynyt paikalliseen sopimiseen ja sen edistämiseen. Sitä on pidetty keskeisenä ratkaisuna talouskasvuun, työllisyyteen, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Kukaan ei ole kuitenkaan täsmentänyt, mitä ja mille tasolle palkoista, palkankorotuksista ja muista työehdoista tulisi sopia, jotta nämä tavoitteet toteutuisivat. Aihe nousi jälleen keskusteluun valtiovarainministeriön tuoreen raportin takia.
Maahanmuuttajissa on suuri työllisyyspotentiaali
Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella, tutkia ja yrittää. Tavoite on erittäin tärkeä, sillä koronapandemian aiheuttama poikkeustila ei ainakaan vähennä osaavan työvoiman tarvetta pienenevien ikäluokkien Suomessa. Kansainvälisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä tutkijoiden määrää on saatava kasvatettua heti, kun pandemiatilanne helpottuu ja se on mahdollista.