Vammainen ei tarkoita osatyökykyistä
Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen on ollut viime aikoina oikeutetusti esillä ministeri Haataisen asettaman selvityshenkilön loppuraportin valmistuttua. Raportissa tarkasteltiin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia ansiotyöhön ja sen kautta parempiin sosiaalisen elämisen edellytyksiin. Selvityshenkilön ehdotukset liiketoimintaperiaatteella toimivasta osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallista vaikuttivat kiinnostavilta.
Raamit on rakennettu, päätösvastuu siirtyy työpaikoille ja perheille
Vanhemmilla on yhtä paljon joustomahdollisuuksia, sama korvaustaso, kummallakin 160 vanhempainpäivärahapäivää, molemminpuolinen mahdollisuus luovuttaa tai olla luovuttamatta omasta kiintiöstään 1–63 päivää ja pitää perhevapaita lapsen kahden vuoden ikään saakka. Miltä tämä kuulostaa? Taantumuksellista?
Paikallisen sopimisen mystifiointi päättyköön
Yksi yleisimmistä ja samalla kiistanalaisimmista työmarkkinakeskusteluista on viime vuosina liittynyt paikalliseen sopimiseen ja sen edistämiseen. Sitä on pidetty keskeisenä ratkaisuna talouskasvuun, työllisyyteen, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Kukaan ei ole kuitenkaan täsmentänyt, mitä ja mille tasolle palkoista, palkankorotuksista ja muista työehdoista tulisi sopia, jotta nämä tavoitteet toteutuisivat. Aihe nousi jälleen keskusteluun valtiovarainministeriön tuoreen raportin takia.
Maahanmuuttajissa on suuri työllisyyspotentiaali
Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella, tutkia ja yrittää. Tavoite on erittäin tärkeä, sillä koronapandemian aiheuttama poikkeustila ei ainakaan vähennä osaavan työvoiman tarvetta pienenevien ikäluokkien Suomessa. Kansainvälisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä tutkijoiden määrää on saatava kasvatettua heti, kun pandemiatilanne helpottuu ja se on mahdollista.
EU-selonteko korostaa kriisinkestävyyttä ja koulutusta
Valtioneuvoston selonteko on vankka pohja Suomen EU-politiikalle lähivuosina. Selonteossa korostetaan kriisinkestävyyttä kautta linjan. Kansalliset ja eurooppalaiset edut yhdistyvät parhaiten juuri aloitteellisuudella ja hakemalla yhdessä ratkaisuja, ei eristäytymällä.
Duaalimalliin puuttuminen toisi ongelmia
Parasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on, ettei koulutuspolulla joudu tekemään valintoja, jotka sulkevat ovia opintojen jatkamiselta. Toisin kuin monissa maissa, meillä ei ole koulutuksessa rakenteellisia umpikujia.