Palkkatasa-arvon edistämiseen oppia Islannin mallista

Islanti teki rohkean liikkeen palkkatasa-arvon saavuttamiseksi alkuvuodesta, kun maan parlamentti hyväksyi lain, joka velvoittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samaa palkkaa samanarvoisista töistä. Järjestelmä toimi aikaisemmin vapaaehtoisena, ja sitä on rakennettu työmarkkinajärjestöjen kesken. Laki velvoittaa yli 25 työntekijän yrityksen selvittämään, maksetaanko samoista työtä naisille ja...

19.3.2018

Islanti teki rohkean liikkeen palkkatasa-arvon saavuttamiseksi alkuvuodesta, kun maan parlamentti hyväksyi lain, joka velvoittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samaa palkkaa samanarvoisista töistä. Järjestelmä toimi aikaisemmin vapaaehtoisena, ja sitä on rakennettu työmarkkinajärjestöjen kesken.

Laki velvoittaa yli 25 työntekijän yrityksen selvittämään, maksetaanko samoista työtä naisille ja miehille samaa palkkaa ja korjaamaan mahdolliset esiin tulleet perusteettomat erot sakon uhalla. Selvitys tulee tehdä joka kolmas vuosi ja yritys saa siitä sertifikaatin. Suomessa tulisi ryhtyä selvittämään ja rakentamaan vastaavaa mallia tältä pohjalta. Tavoitteena tulee olla, että samoista ja samanarvoisista tehtävistä maksetaan sama palkka. Vaikka segregaatio eli työmarkkinoiden jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin on iso ongelma naisten ja miesten yhtäläisen palkkakehityksen ja palkkatason saavuttamiseksi, on syytä puuttua määrätietoisemmin selittämättömään palkkaeroon, joka syntyy nimenomaan työpaikoilla.

Meillä Suomessa on mahdollisuus toimia Islannin mallin mukaisesti, jos siihen vain on riittävästi tahtoa. Ja sitä tulisi löytyä, koska miesten ja naisten välinen palkkaero ei Suomessa pienene kuin hyvin pienin askelin.

Miten Islannin mallia voitaisiin soveltaa Suomessa? Meillä on olemassa jo osa tarvittavista välineistä, muun muassa laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sen mukaisten tasa-arvosuunnitelmien palkkakartoitus voi toimia vastaavana välineenä. Palkkakartoitus tulee tehdä joka toinen tai kolmas vuosi ja nykyinenkin tasa-arvolaki velvoittaa korjaamaan havaitut perusteettomat palkkaerot.

Valitettavasti palkkakartoituksia ei käytetä riittävän tehokkaasti. Kartoituksen pohjalta ei ryhdytä korjaaviin toimenpiteisiin. Niiden toteuttamisesta ja seurannasta puuttuu pitkäjänteisyys. Tämä vaatisi palkkakartoituksia koskevan lainsäädännön vahvistamista esimerkiksi siten, että palkkakartoitusten tekemistä ja toimenpiteiden valvomista seurattaisiin tehokkaammin ja velvoitettaisiin työnantajia korjaamaan havaitut perusteettomat palkkaerot.

Periaatteessa meillä on lähes kaikki tarvittavat välineet. Meiltä Suomesta puuttuu Islannin mallin mukainen yrityksille myönnettävä sertifikaatti ja riittävät resurssit toimenpiteiden valvomiseksi, esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun toimistolle.

Lotta Savinko
työelämäasioiden päällikkö

Lue lisää aiheesta