Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten mukaan mielenterveysongelmat, masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yksi yleisimmistä syistä nuorten sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Olemme Akavassa erityisen huolissamme nuorista ja nuorista aikuisista. Työn epävarmuus, kovat vaatimukset ja odotukset itselle ja työelämälle sekä riittämätön psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisy työpaikoilla ovat riskitekijöitä työuupumukselle.
Työkuormituksesta puhuessa on hyvä huomioida, että suuristakin työmääristä huolimatta työntekijä voi kokea työnsä innostavaksi ja voimaannuttavaksi, jos sen voimavaratekijät ovat kunnossa. Ne auttavat työntekijöitä selviytymään työelämän haasteista, edistävät työhyvinvointia ja parantavat työssä jaksamista. Osaamista ja organisaation sitoutumista tarvitaan työpaikoilla yhtä lailla terveyttä vaarantavien psykososiaalisten kuormitustekijöiden ehkäisemiseksi kuin työn voimavaratekijöiden tukemiseksi ja kehittämiseksi.
Tarvitsemme lukuisia toimia. Yksi toimista on terveyttä vaarantavan psykososiaalisen kuormituksen täsmällisempi, tarkkarajainen sääntely. Monilla työpaikoilla pidetään psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointia hankalana ja niissä ei osata soveltaa kuormitustekijöihin liittyvää lainsäädäntöä, kuten työturvallisuuslakia tai tehdä ennalta ehkäiseviä toimia. Työsuojeluvalvonnassa on todettu, että yli puolella työpaikoista on jonkinasteisia puutteita psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa ja työsuojelutarkastuksissa on havaittu selkeitä puutteita kuormittumisen terveysvaaran arvioinnissa.
Olen kiteyttänyt keskeisiä syitä, miksi lainsäädännön täsmentäminen asetuksella on tarpeen:
- Ongelmaan tarvitaan ratkaisuja, se ei katoa itsestään. Liiallinen psykososiaalinen kuormitus työssä, työuupumus ja mielenterveysongelmat ovat iso ongelma työelämässä ja yhteiskunnassa. Akavalaisista 46 prosenttia pitää työuupumusta melko suurena tai suurena riskinä.
- Työnantajia koskevat vaatimukset ja työntekijän velvollisuudet ovat selkeämmät. Asetus selkiyttäisi, miten työpaikoilla tulee toimia, ennaltaehkäisy tehostuisi ja lainsäädännön noudattaminen paranisi. Esihenkilöt pystyisivät paremmin tukemaan psykososiaalisen kuormituksen hallintaa, ja tämä antaisi heille paremmat mahdollisuudet huolehtia velvollisuuksistaan.
- Vuoropuhelu kuormituksesta ja voimavaratekijäistä vahvistuisi työpaikoilla. Se lisäisi työyhteisössä ja työterveyshuoltoyhteistoiminnassa huomiota kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja tarvittaviin toimiin. Osaaminen kehittyisi, jolloin työyhteisössä voitaisiin tukea kuormitus- ja voimavaratekijöiden tasapainoa.
- Asetus tasapainottaisi fyysisen ja psykososiaalisen työturvallisuuden merkitystä ja osaamista. Työsuojelulainsäädäntömme on jäänyt jälkeen työelämän muutoksista eikä vastaa nykyisen työelämän tilanteita ja vaatimuksia.
- Psykososiaalista kuormitusta täsmentävä asetus olisi linjassa muiden Pohjoismaiden kuormitusta koskevan sääntelyn kanssa. Suomea lukuun ottamatta muissa pohjoismaissa työturvallisuuslakia ja psykososiaalisen kuormituksen mittaamista, arviointia, riskienkartoitusta ja ennaltaehkäisyä on säännelty erillisillä velvoittavilla määräyksillä, jotka sisältävät tarkkarajaisempia ja täsmällisempiä kirjauksia.
Uskallan väittää, että suurin osa tuottavuuskasvusta tulee kokonaistuottavuuden kasvusta. Työhyvinvointi ja osaaminen ovat keskeisiä työpaikoilla, jotta työntekijät suoriutuvat työstään hyvin, voivat hyödyntää osaamistaan ja työyhteisö toimii tuottavasti ja siten kokonaistuottavuuteen vaikuttaen. Haitallinen kuormittavuus voi hidastaa tai estää tuottavuuden kehittymistä.
Haitallisen psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen riittävän varhain on tärkeää ja kustannustehokasta jokaiselle organisaatiolle. Voimavaratekijät pitää myös huomioida asetuksessa. Kun palaamme yksittäisen työntekijän näkökulmaan, kuormituksen hallinnan merkitys voi olla ratkaisevaa, sille jatkuuko työura pitkään vai katkeaako se liian varhain. Tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Lisätietoja:
