Rasisminvastainen toiminta on pitkäjänteistä työtä

Suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä matkaa tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen osallisuuteen. Syrjintä ja rasismi vaikeuttavat monien ihmisten elämää. Tätä taustaa vasten valtioneuvoston aloittaman Me puhumme teoin -kampanjan herättämä keskustelu on ollut hyvä alku.

28.8.2024

On todettava, etteivät kaikki hallituksen omat toimet esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa ole suinkaan edistäneet yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Esimerkiksi ns. kolmen kuukauden sääntö on omiaan lisäämään rakenteellista eriarvoisuutta työmarkkinoille ja yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteen heikentäminen varhaiskasvatuksessa vaikuttaa kielteisesti juuri asennekasvatukseen eli samaan kohteeseen, johon kampanjalla pyritään päinvastaisesti vaikuttamaan.

Keskustelusta on tärkeää edetä tekoihin. Olemme Akavassa sitoutuneet toimimaan yhdenvertaisen, tasa-arvoisen, syrjimättömän ja antirasistisen työelämän ja yhteiskunnan puolesta. Painotamme, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa lainsäädäntö, käytännön toimet ja ihmisten asenteet tukevat näitä tavoitteita. Siksi osallistuminen kampanjaan ja sitoutuminen konkreettisiin antirasistisiin tekoihin on meille luontevaa.

Me puhumme teoin -kampanja on osa toimenpiteitä, joista linjattiin noin vuosi sitten valtioneuvoston tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Toisaalta monenlaisten rasisminvastaisten ja hyviä väestösuhteita painottavien kampanjoiden ja toimien historia ulottuu velvoitteisiin, jotka syntyivät Suomen liityttyä Euroopan unioniin.

Olemme olleet toimintamme pitkän historian aikana monin tavoin mukana yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä tukevien toimien valmistelussa ja toimeenpanossa. Myös valtioneuvoston ns. yhdenvertaisuustiedonannon valmistelun yhteydessä nostimme esille useita tärkeitä lainsäädännön muutosehdotuksia. Toimme myös esille huolemme vihapuheen ja häirinnän yleistymisestä, joka heikentää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta. Erityisesti verkossa tapahtuva maalittaminen eli työhön liittyvä järjestelmällinen häirintä koskee monia julkisen sektorin aloja, joilla työskentelee akavalaisia. Näitä ovat muun muassa poliisilaitos, oikeuslaitos ja opetus-, sosiaali- ja terveysalat sekä tiede ja tutkimus.

Nostimme valmistelun yhteydessä esille, että heikommassa asemassa olevien oikeussuojaa olisi voitu parantaa mahdollistamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus määrätä hyvitystä. Tämän tulisi koskea myös työelämän syrjintätapauksia.

Kampanjaan ja valtioneuvoston tiedonantoon sisältyy tavoitteita sidosryhmäyhteistyön lisäämisestä. Työmarkkinajärjestöjen osallistaminen kaikkeen työelämän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä syrjimättömyyden edistämiseen on erittäin tärkeää. Valitettavasti konkreettiset lainsäädäntöuudistukset jäävät toimenpidelistalta vielä uupumaan. Se korostaa, että tarvitsemme pitkäjänteistä työtä syrjimättömyyden edistämiseksi.

Konkreettisena toimenpiteenämme kampanjan yhteydessä olemme Akavassa sitoutuneet päivittämään toimintaamme ohjaavan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman. Se määrittää suuntaviivamme ja tavoitteemme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ohjelma toimii työkaluna koko Akava-yhteisön työssä tulevina vuosina kohti tasa-arvoista ja yhdenvertaista Suomea. Sitä työtä tarvitaan ja sitä jatkamme toiminnassamme erilaisten kampanjoiden ulkopuolellakin.

Lisätietoja:

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358 50 530 5366