Laskelmien mukaan EU:n koneistossa on Ruotsin kaudella käsittelyssä noin 300 lakihanketta, direktiiviä ja vastaavaa. Yhteensä näistä ja muista aiheista syntyy parisen tuhatta kokousta, joita ruotsalaisten täytyy isännöidä ja emännöidä. Mukana on kirsikkana kakussa noin 150 naapurimaassamme järjestettävää kansainvälistä seminaaria ja muuta verrattavaa, joista jokaisesta tulee melkoinen järjestelyvastuu.
Ei ihme, että ruotsalaisia hengästyttää jo etukäteen ja maan virkakoneistossa kerrotaan suosituksesta käydä parturissa tai kampaajalla ennen kauden alkua. Sen aikana kun ei yksinkertaisesti ehdi. Tilannetta kuvaa mainiosti se, että Ruotsi kaavailee lainaavansa puheenjohtajuuspestiin muista Pohjoismaista järjestyksenvalvojia ja poliiseja, koska omat eivät riitä kaikkeen tarvittavaan.
Urakkaa ei mitenkään helpota se, että lukemattomien lakihankkeiden ja kokousten lisäksi akuuttien ja isojen kriisien hoito leijuu kaiken muun yllä. Näistä etenkin Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan ja energiatilanne lisäävät kauhakaupalla löylyä puheenjohtajuuteen.
Puheenjohtajuuskauden yksittäisistä päätöksentekohankkeista on varaa valita krantuimmallakin. Muutamia esimerkkejä:
Työelämän asioissa Ruotsin vetää neuvotteluja alustatyö- ja palkkatasa-arvodirektiivien saattamisesta satamaan. Tehtävää ei naapurissamme ainakaan henkisesti helpota se, että hallituksen väristä tai työmarkkinaosapuolesta riippumatta suhtautuminen EU:n työelämän hankkeisiin on ollut nihkeää ”den svenska modellen” -ajattelussa, jossa omaa työmarkkinamallia pidetään ylivertaisen hyvänä.
Esimerkiksi Euroopan työntekijäkeskusjärjestö ETUC:in tasa-arvokomiteassa on suorastaan pelätty palkkatasa-arvodirektiivin päätymistä Svea-mamman syliin. Samanlaista tietoa on kuultu EU:n jättimäisen vihreän siirtymän, niin sanotun Green Dealin päätöksentekokäsittelystä, jota on kiritetty ennen vuodenvaihdetta. Tuoreeltaan saatiin esimerkiksi päätös hiilitulleista.
Mutta puheenjohtajuuteen kuuluu puolueettomuuteen pohjautuva eli neutralisoitu asema, jossa päällimmäisenä eivät voi olla vedot kotiinpäin. Tätä on saatu silti riittävissä mitoin kokea, kun on pyritty ratkaisemaan Unkarin oikeusvaltiorikkomuksia. Muun EU:n ja Unkarin äskettäinen väliratkaisu aiheesta johtaa EU:n liittymiseen maailmanlaajuiseen yritysverotuksen vähimmäiskantaan, jota Budapestistä tähän asti pakitettiin tiukasti.
Periaatteellisesti mielenkiintoinen Ruotsi-vetoiseksi muuttuva hanke on yhteiskuntavastuudirektiivi. Sillä on tarkoitus saattaa alihankinta- ja toimitusketjut vastuullisiksi esimerkiksi ympäristöasioissa, ihmisoikeuksissa ja työelämän perusoikeuksissa. Tällainen Ruotsin perinteisen YK- ja globaaliprofiilin pirtaan yhteensopiva hanke saattaa syntyä Tukholman tahtipuikkojen säestämänä.
On yksi alue, jossa Ruotsi lähinnä katsoo ulkopuolelta pajan ikkunasta muiden takoessa ratkaisua. Kohta ikuisuushankkeen leiman kylkeensä saava euroalueen taloussääntöjen uudistaminen ei ole omiaan kruunuja käyttävälle maalle. Tukholman sijasta katseet ovat kiinnittyneet Berliiniin hakiessa, mitä liikkumismahdollisuuksia tässä kysymyksessä olisi. Komission syksyllä tullut ehdotus rakentui esimerkiksi siihen, että maakohtainen tilanne otettaisiin huomioon nykyistä enemmän veloissa ja uudistustahdissa.
Osaamisalueella odotetaan, tuleeko komission väläyttämä esitys ammattipätevyyksien tunnistamisesta erityisesti kolmansien maiden kansalaisille. Nykyjärjestelmän uudistaminen on ollut esillä kauan, mutta vasta pakolaisaalto Ukrainasta teki siitä ajankohtaisen. Riittävän helppo pääsy työmarkkinoille, mutta toisaalta riittävien pätevyysvaatimuksien säilyttäminen ovat vastinparina. Ruotsi aikoo muuten painottaa korkeakoulututkintojen tunnustamista rajojen yli ja pätevyysnäkökulmaa vihreän siirtymän yhteydessä.
Digitalisaatio, lääkkeet, liikenneyhteydet, kauppasopimukset ja niin edelleen. Muiden hankkeiden lista on loputon. Pitäkäämme siis Ruotsille peukkuja.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent
