Unionin pitää näyttää olevansa selvästi kilpailukykyinen vaihtoehto brexitin kaltaiselle irtautumiselle. EU:n ennätysmäinen suosio lisää litramitalla sen toiminnalle asetettuja odotuksia. Populistit haastavat joka suunnasta eurooppalaista yhteistyötä. Sen lisäksi Kremlistä, Valkoisesta talosta ja Taivaallisen rauhan aukiolta tehdään töitä EU:n hajottamiseksi.
Nämä tarkoittavat isoja haasteita, joissa ei saa epäonnistua. Mutta EU:lla on nyt myös tilaisuus näyttää kyntensä ja kääntää haasteet mahdollisuuksiksi.
Komission ohjelma julkistetaan lähiaikoina ja sen kärkihankkeena julkaistaan 11. joulukuuta ilmasto- ja ympäristöpaketti Green Deal. Esityksen julkaisu ajoitetaan yhteen Madridin ilmastokokouksen kanssa. Suomessa ilmastonmuutoksen torjunnasta on riittänyt paljon puhetta, mutta isoja päätöksiä vielä odotetaan. Tällä menolla EU:n paketista tulee Suomen toimenpiteiden veturi.
Muut komission painopistealueet ovat ihmisille työskentelevä talous, digiEurooppa, eurooppalaisen elämäntyylin suojelu tai edistäminen, vahvempi Eurooppa maailmalla ja eurooppalainen demokratia.
Mitä käytännön ehdotuksia nämä painopisteet merkitsevät ja kuka niistä vastaa?
Sisämarkkinoiden alalla jatketaan digimarkkinoiden luomista ja tekoälyn edistämistä. Sisämarkkina-asioissa tahtipuikkoa heiluttaa ranskalaiskomissaari Thierry Breton, joka on menestynyt mainiosti yrittäjänä. Hänen hankkeisiinsa kuuluu muun muassa ammattikohtaisen liikkuvuuskortin laajentaminen uusille aloille.
Keskellä kauppasotia yritetään solmia mahdollisimman paljon uusia markkinoita avaavia sopimuksia ja pitää pystyssä huojuvaa maailman kauppajärjestö WTO:ta. Sitä saattaa odottaa Donald Trumpin surmanisku. Viimeksi Brasilian metsätuhot nostivat esiin kauppasopimusten kestävän kehityksen luvat. Neuvottelujyräksi mainittu irlantilainen Phil Hogan saa kauppakomissaarin salkun.
Talous- ja rahaliiton rakenteita pitäisi saada edistettyä muun muassa yhteisellä talletussuojalla ja eurooppalaisella työttömyysvakuutusrahastolla. Jälkimmäinen ei tarkoita kansallisten työttömyysturvien harmonisointia, vaan jonkinlaista euroalueen maiden tasausrahastoa tilapäisestä työttömyyspiikistä kärsiville maille. Italian kaltaisia vähän talousuudistuksia tehneitä maita on paimennettava EMU-ruotuun. Vastuukomissaari italialainen Paolo Gentiloni saa varovaisestikin ilmaisten haasteellisen työkentän.
Maahanmuuttoasioissa yritetään saada jäsenmaiden välille jonkinlainen pakolaissopu, mutta onnistutaanko tässä vieläkään? Julkisessa keskustelussa on jäänyt kokonaan taka-alalle, että maahanmuuttoasioista vastaava ruotsalainen komissaari Ylva Johansson on saanut tehtäväksi raivata esteitä korkeakoulutettujen maahanmuutolle EU:n ulkopuolelta.
Eurooppalaisen elämäntavan suojelusta saatiin syksyllä aikaiseksi kahina, kun suojelu tulkittiin rajojen sulkemiseksi siirtolaisilta. Tästä piti julkisen kiitospuheen muun muassa Ranskan populistien johtaja Marine Le Pen. Suojelu-sana vaihdettiin eurooppalaisen elämäntavan edistämiseksi, vaikka muuttoliikkeitä maanosassamme on ollut vähintään kansainvaellusten ajoista. Kohu tyhjästä?
Mitä tekee ”oma” komissaarimme Jutta Urpilainen ja onko hänen salkkunsa painava vai ei? Vastuuseen kuuluvat kansainväliset kumppanuudet eli yhteistyö esimerkiksi Afrikan maiden kanssa. Tehtävä sopii kuin hattu päähän muun muassa Suomen YK-liiton entisenä puheenjohtajana toimineelle Urpilaiselle.
Urpilaisen salkun painavuutta voi arvioida kahdesta näkökulmasta. Jos EU:n näkee jonkinlaisena yleiseurooppalaisena jäsenmaiden tukiaistoimistona, salkkua voi pitää varsin kevyenä. Jos katsoo EU:n globaalia roolia ja maailman kehityssuuntaa, ollaan painavien asioiden äärellä.
Jose Barroso jäädytti EU:n työelämän toiminnan toimiessaan komission puheenjohtajana (2004–14). Väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker elvytti sen ja Ursula von der Leyen jatkaa Junckerin linjoilla. Tulossa on koko joukko mielenkiintoisia esityksiä, jotka valmistelee luxemburgilainen työ- ja sosiaalikomissaari Nicolas Schmit.
Työehdot eivät ole kunnossa kaikilla alustatyöntekijöillä ja heidän on vaikea edistää yhdessä asemaansa. Yhtenä luvatun alustyödirektiivin esikuvana on mainittu tuore Kalifornian digityömarkkinoiden laki.
Jo etukäteen on herättänyt kohua esitys vähimmäispalkoista. Tarkoitus ei ole määritellä EU-alueelle yhtä vähimmäispalkkaa tai romuttaa toimivia työehtosopimusjärjestelmiä. Jos jäsenmaassa jää kuitenkin paljon työntekijöitä tällaisen perussuojan ulkopuolelle, EU:n hanke voisi tuoda apua tilanteeseen.
Unionin työsuojelutoiminta arvioidaan 2020 ja sen perusteella tehdään esityksiä. Ilmassa roikkuu tärkeinä työsuojeluaiheina muun muassa psykososiaalisen kuormitus (henkinen työsuojelu), näyttöpäätetyöskentely, tuki- ja liikuntaelimet (työergonomia) ja syöpävaaralliset aineet. Saadaanko näistä lakiehdotus vai ei? Henkisen työsuojelun lakialoitteen edistämistä varten on alkanut kymmenien järjestöjen kampanja EndStress.EU.
Yritysten yhteiskuntavastuuta niin sanottuna huolellisuusvelvoitteena (due diligence) vie eteenpäin kymmenien suomalaisyritysten ja -järjestöjen koalitio #ykkösketjuun. Komissio on luvannut selvittää direktiivin tarpeet ja mahdollisuudet eli miten ILO-sopimuksia, ihmisoikeuksia ja ympäristövelvoitteita saataisiin edistettyä. Tästä vastaa belgialaiskomissaari Didier Reynders.
Ympäristön lailla miesten ja naisten tasa-arvo on nostettu uuteen arvoon uuden komission toiminnassa. Tämä näkyy sekä nais- ja mieskomissaarin tasapainoisessa lukumäärässä että käytännön ehdotuksina. Jäsenmaiden hallituksia edustavaan ministerineuvostoon jämähtänyt ehdotus sukupuolisesta tasa-arvosta yritysten johtoportaissa elvytetään. Lakialoite on luvattu palkkojen avoimuudesta, jotta päästäisiin kiinni sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Asiaa puskee eteenpäin maltalaiskomissaari Helena Dalli.
Ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja komission vaihtumista Akava asetti tavoitteeksi reippaan tasokorotuksen tutkimuksen ja koulutuksen rahoitukseen, näiden komissaarisalkkujen yhdistämisen sekä nostamisen varapuheenjohtajatasolle. Miten kävi?
Melkein kaikki meni läpi! Bulgarialainen Mariay Gabriel sai yhdistetyn tutkimus- ja koulutussalkun ja hänen esihenkilökseen komission varapuheenjohtajana ”osaamismerkinnällä” tuli kreikkalainen Margaritis Schinas. Koulutusohjelma Erasmus+ saanee tuplarahoituksen ja uusi tutkimusohjelma Horizon for Europe ainakin jonkinlaisen lisäyksen.
Muita Mariay Gabrielin hankkeita ovat esimerkiksi eurooppalainen koulutusalue 2025 -hankkeen toteuttaminen ja tukitoimenpiteet aivovuotoalueille. Viimeksi mainittu hanke on jäänyt Suomessa katveeseen, vaikka Suomessakin on huolena nykyään aivovuoto
Työ- ja sosiaalikomissaari Nicholas Schmit vastaa silti ammatillisesta ja aikuiskoulutuksesta. Hänen valmisteluvastuulleen kuuluu jonkinlainen osaamistili työntekoikäisille, josta tiedetään toistaiseksi vähän. Sitova direktiivi vai pelkkä suositus? Entä sisältö?
EU:n uusiin osaamishankkeisiin kuuluu myös niin sanottu oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jolla ilmastorakennemuutoksen kohteena olevia koulutetaan uusiin työpaikkoihin. Varsin ilmeinen kohde olisivat esimerkiksi Puolan hiilikaivosalueet, mutta mitä Suomen aloja tai alueita rahasto koskisi? Tätä on jo syytä alkaa miettiä.
Kokonaisuutena katsoen Jean-Claude Junckerin komission kausi oli voittopuolisesti menestyksekäs. Talous ja EU:n suosio saatiin nousuun ja 80–90 prosenttia hänen komissionsa ohjelmasta muuttui toiminnaksi. Toki koettiin brexitin kaltaisia vastapuhureita, mutta niistä on selvitty.
Iso ero Ursula von der Leyenin komissioon on, että EU on nyt yksin läntisen yhteisön pirstouduttua. Emmanuel Macronin sanat NATO:n aivokuolemasta olivat kärjistys, mutta pitivät totuuden siemenen siinä, että Euroopan on nyt alettava seisoa omilla jaloillaan tuulisessa maailmassa.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent
