Selonteon päälinjat ovat tänä päivänä entistä ajankohtaisempia. Suomen on edistettävä päättäväisesti kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja pyrittävä vahvistamaan siihen tukeutuvaa, kansainvälistä sääntöperustaista järjestelmää. Autoritaarisuuden kasvua tulee vastustaa muun muassa demokratiakehitystä puolustamalla.
Akava on osallistunut selonteon valmisteluun ja vaikuttanut osaltaan selonteon työelämää koskeviin painopisteisiin. Se on muun muassa korostanut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä ihmisoikeuspolitiikassa. Akava on painottanut, että syrjimättömyys on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edellytys.
Olimme tyytyväisiä, kun työ- ja tasa-arvolautakunnan eduskuntakuulemisen jälkeen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä on korostettu aiempaa vahvemmin valiokunnan vastikään valmistuneessa lausunnossa. Valiokunta nostaa esille Akavan tavoin huomion, että työsyrjintää ja työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa monessa muodossa. Tämä estää yksilön oikeuksien toteutumisen.
Valiokunnan lausunnosta käy ilmi, että monilla vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen. Vammaisuus ja etninen alkuperä ovat edelleen esteenä työllistymiselle. Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu etenkin ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka eivät usein tunne oikeuksiaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työelämän oikeussuojaa vahvistetaan esimerkiksi yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen yhteydessä työelämän valvontaa laajentamalla.
Parhaillaan lausuntokierroksella oleva yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus onkin keskeinen lakiuudistus yksilöiden oikeussuojan vahvistamisen kannalta. Akava on kautta valmistelun nostanut esille, että on tärkeää laajentaa yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta työelämäasioihin. Näin voidaan vahvistaa erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asemaa.
Toimivallan laajentaminen noudattaa muun muassa Euroopan neuvoston rasismin vastainen toimikunnan (ECRI) Suomea koskevia suosituksia. Niissä ECRI on nostanut esiin yhdenvertaisuusvaltuutetun ja lautakunnan puutteellisen toimivallan työelämän syrjintäasioissa. Olisi perusteltua, että myös nämä huomiot otettaisiin osaksi Suomen perus- ja ihmisoikeustoiminnan kansallista kehittämistä.
Lisätietoja:
