Sateenkaari-ihmisten perus- ja ihmisoikeudet ovat uhattuina eri puolilla maailmaa. Viime vuosina olemme nähneet Euroopassa asti huolestuttavia kehityskulkuja, kuten propagandalakeja, ”sateenkaari-ihmisistä vapaita vyöhykkeitä” ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien järjestelmällistä kieltämistä. Nämä kehityssuunnat uhkaavat monien kotimaistenkin instituutioiden toimintaa: tieteen vapauden tai työelämän monimuotoisuustyön rajoittaminen ovat atlantintakaisia ilmiöitä, jotka pyrkivät rantautumaan myös Suomeen.
Objektiivista tietoa sateenkaari-ihmisten oikeuksien puolustamiseksi tarvitaan entistä enemmän. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tekemät kyselytutkimukset, joista uusimman LGBTIQ-kyselyn (2023) mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat arkielämässään monenlaista syrjintää, kiusaamista ja jopa väkivaltaa. Yli kolmannes eurooppalaisista vastaajista (37 %) kertoo kokeneensa syrjintää kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Eniten sateenkaari-ihmiset kokevat syrjintää työelämässä (18 %), ja lähes 45 % heistä ei kerro identiteetistään työpaikalla. Transsukupuolisista vastaajista työelämäsyrjintää on kokenut yli kolmannes (34 %), intersukupuolisista tätäkin useampi (38 %).
Vaikka Suomi sijoittuu monessa vertailussa Euroopan keskikastia paremmin, on meilläkin paljon tehtävää sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. FRA:n kyselyn mukaan Suomessa reilu kymmenes kaikista vastaajista (11 %) kertoo kokeneensa viimeisen vuoden aikana syrjintää työelämässä sateenkaarevan identiteettinsä vuoksi.
Yksi suurimmista ongelmista on syrjinnän näkymättömyys. Vain 11 % kaikista kyselyn vastaajista kertoo ilmoittaneensa kokemastaan syrjinnästä jollekin taholle. Lähes puolet (49 %) niistä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta, sanovat syyksi sen, ettei sillä olisi vaikutusta. Yli kolmannes (37 %) puolestaan kokee syrjinnän niin jatkuvaksi, ettei ilmoittamista pidetty hyödyllisenä.
Työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä työpaikoilla. Ne voivat tarjota turvaverkkoja, joiden avulla työntekijät voivat matalalla kynnyksellä kertoa kokemastaan syrjinnästä ja saada tukea sekä ohjausta asian saattamiseksi eteenpäin. Tässä esimerkiksi liittojen jäsenpalvelut tekevät arvokasta työtä. Myös työmarkkinajärjestöjen yhteistyö työsuojeluviranomaisten kanssa on vahvaa, ja sitä tulee entisestään vahvistaa.
FRA:n kyselyt osoittavat, että sateenkaari-ihmisten asema EU-maissa on viime vuosina kehittynyt asteittain keskimääräisesti myönteisempään suuntaan. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät kuitenkaan toteudu täysin vielä missään Euroopan maassa. Lisäksi muutamien Euroopan maiden kehitys osoittaa, että sateenkaari-ihmisten oikeuksien toteutuminen voi myös ottaa askelia taaksepäin. Aktiivisia tekoja sateenkaari-ihmisiin kohdistuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tarvitaan edelleen. Tässä vastuu on jokaisella työelämässä toimivalla taholla. Syrjintä ei katoa vaikenemalla.
