Työmarkkinoiden muutoksen suunnasta keskusteltava yhteisesti

Työmarkkinoilla on tulossa vivahteikas syksy. Koronatilanne ei näytä vielä helpottavan. Rokotukset ovat välttämätön ja toimivin keino palata mahdollisimman normaaliin elämään. Jotta työmarkkinat pyörivät, terveysturvallisuutta, taloutta sekä ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia tulisi tarkastella enemmän yhdessä, ei vastakkain.

10.8.2021

Jotkut alat, työntekijät ja yrittäjät ovat kärsineet koronasta ja rajoituksista huomattavasti enemmän kuin toiset. Korona on jakanut suomalaisia työmarkkinoita, aloja ja työntekijöitä todennäköisesti enemmän kuin mikään pitkään aikaan. Yhdenvertaisuutta alojen ja ihmisten välillä ei ole rajoitusten takia kyetty toteuttamaan, mutta toimenpiteitä on pitänyt tehdä. Ja toimenpiteitä pitää pystyä tekemään jatkossakin.

Terveysturvallisuus on ollut luonnollisesti keskeinen lähtökohta päätöksenteossa. Jatkossa tulisi kuitenkin yhä laajemmin ottaa huomioon päätösten vaikutukset talouteen, ihmisten toimeentuloon ja henkiseen hyvinvointiin. Monet ovat koronan takia olleet pitkään lomautettuina tai työttöminä. Toimeentulo-ongelmat, sosiaalisen vuorovaikutuksen puute ja epävarmuuden lisääntyminen aiheuttavat vaikeuksia, jotka voivat heijastua huomattavasti pidemmälle tulevaisuuteen kuin koronan vaikutukset.

Syyskuussa on edessä ensin hallituksen budjettiriihi. Sen jälkeen alkaa seuraava työmarkkinakierros, joka jatkuu ensi kevääseen. Odotettavissa on jonkin asteista turbulenssia, kun eri alojen vähimmäistyö- ja virkaehdoista sovitaan muuttuneessa työmarkkinatilanteessa. Toimialojen tilanteet ovat hyvin erilaiset. Työehtosopimusten määrä lisääntyy. Sovittelujärjestelmän uudistaminen on enemmän kuin tarpeen työmarkkinoiden vakauden sekä työriitojen joutuisan ja tehokkaan sovittelun edistämiseksi. Valtion ja hallituksen pitää kantaa vastuunsa sovittelujärjestelmän toimivuudesta ja riittävistä resursseista.

Parhaillaan on valmistelussa useita tärkeitä lainsäädäntöhankkeita. Elokuun lopussa päättyy kolmikantaisen palkka-avoimuustyöryhmän työ. Avoimuuden lisääminen lainsäädännössä ja asenteiden muuttuminen työelämässä avoimemmaksi on askel kohti nykyaikaista ja oikeudenmukaisempaa työelämää. Mitä laajemmin palkoista halutaan yritystasolla sopia, sitä enemmän palkka-avoimuutta tarvitaan.

Korona aiheutti laajan siirtymisen etätyöhön ja työpaikoilla keskustellaan nyt työn tekemisen tavoista ja järjestelyistä tästä eteenpäin. Hyvän yhteistoiminnan, avoimen vuoropuhelun ja henkilöstön näkemysten merkitys korostuu vahvasti työpaikoilla ja työelämässä. Jatkuvalle vuoropuhelulle ja henkilöstön osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävälle yhteistoiminnalle on tilausta. Yhteistoimintalain uudistaminen on tarpeen. Samassa yhteydessä hallintoedustuksen rajan laskeminen nykyisestä 150:stä 50:een olisi järkevää ja perusteltua toteuttaa.

Kilpailukieltosopimusta koskevien säännösten uudistaminen on ollut keväällä valiokuntien käsittelyssä, mutta esitystä ei ole vieläkään hyväksytty eduskunnassa. Paikallisen sopimisen työryhmän työtä jatketaan hallituskauden loppuun, yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on alkanut ja esimerkiksi työeläkejärjestelmään liittyvät useat työryhmät jatkavat työtään. Lukuisten muiden hankkeiden lisäksi muun muassa sosiaaliturvauudistuksen parlamentaarinen komitea jatkaa työtään.

Yhteiskunnan, talouden ja työmarkkinoiden pitää toimia koronasta huolimatta. Koronan lopullisia vaikutuksia talouteen, työllisyyteen, ihmisten toimeentuloon ja henkiseen hyvinvointiin ei vielä tiedetä. Monen ihmisen jaksaminen on koetuksella esimerkiksi toimeentulo-ongelmien, sosiaalisten kontaktien vähäisyyden, epävarmuuden tai työn liiallisen henkisen kuormituksen johdosta.

Yhteiskuntaa ja työelämää on kuitenkin rakennettava eteenpäin ja päätöksiä on tehtävä. Entisen työministerin Lauri Ihalaisen sanoja vapaamuotoisesti lainatakseni muutoksen pitäisi olla työelämässä paikallaan pysymistä turvallisempaa. Muutoksen suunnasta työmarkkinoilla tulisi löytää yhteinen tilannekuva työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken. Keskustelu on syytä ainakin aloittaa.

 

Lisätietoja:

Katarina Murto

Katarina Murto

työmarkkinajohtaja

+358505689188

Lue lisää aiheesta