Muutosten keskellä keskustellaan samaan aikaan siitä, vievätkö robotit ja tekoäly työpaikkoja ja siitä, onko osaavaa työvoimaa riittävästi. Kyseessä on monisyinen asia. Teknologia ei vie salakavalasti työpaikkoja työntekijöiltä, vaan muuttaa työn tekemisen tapoja. On selvää, että merkittävä määrä työikäisiä tarvitsee uudelleenkouluttautumista pysyäkseen työelämän muutosten tahdissa. Uudelleenkouluttautumisen tulisi kuitenkin olla jatkuvaa, työn ohessa tapahtuvaa ja tavoitteellista uusiutumista, jota johdetaan järjestelmällisesti.
Vaikka teknologia muuttaa työn sisältöä ja työtapoja, se ei saisi tarkoittaa työntekijöiden vaihtamista. Jokainen voi oppia uusia asioita ja kouluttautua. Työntekijöitä on kuitenkin kannustettava ja rohkaistava osaamisen kehittämiseen. On työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan etu, että mahdollisimman moni työikäisistä on töissä.
Osaamisen kehittämisen työssä ja työpaikoilla tulisi olla yhtä lailla jatkuvaa, tavoitteellista ja systemaattista oppimista kuin koulutusjärjestelmämme tarjoaa lapsille ja nuorille. Oppilaitoksen sijaan aikuisten tärkein oppimisen areena on työpaikka ja oppimisen tavoitteet tulevat työnantajalta.
Osmo Soininvaaran Tekoäly-työryhmä esitti, että osaamisen kehittämiseen tulisi käyttää 2 prosenttia työntekijän vuosittaisesta työajasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhtä työviikkoa vuodessa. Määrä ei kuulosta suurelta, mutta harva työntekijä kouluttautuu edes kolmena päivänä vuodessa. Työnantajien kustantamien koulutuspäivien määrä on Työolobarometrin mukaan vain laskenut kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi teknologian kehittämisen ytimessä työskentelevät diplomi-insinöörit saavat keskimäärin vain kolme koulutuspäivää vuodessa. Akavan Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan 36 prosenttia akavalaisista ei voinut käyttää vuonna 2017 yhtään työnantajan kustantamaa koulutuspäivää vuodessa.
Työpaikan vaihto on tärkeä keino nostaa osaaminen seuraavalle tasolla. Tämän vuoksi voitaisiinkin julistaa vuosittainen työpaikanvaihtokuukausi. Tässä teknologialla on isot mahdollisuudet, ja uskon, että tulevaisuudessa tekoälyn avulla voidaan avataan uusia ulottuvuuksia osaamisen tarjonnan ja kysynnän kohtaannolle.
Työllisyysasteet kertovat, että koulutuksella ja työllistymisellä on vahva yhteys. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on 84,5 prosenttia, kun kaikkien työikäisten (15–64-vuotiaat) työllisyysaste on 72,5 prosenttia. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 43 prosenttia (Tilastokeskus Työvoimatutkimus 2017).
Suomen on tarjottava jatkossa yhä suuremmalle joukolle korkeakoulutusta, jotta pysymme muuttuvan maailman tahdissa. Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2030 noin puolet työpaikoista vaatii korkeakoulutasoista osaamista. Muutoksen mukana pysytään järjestelmällisellä ja jatkuvalla oppimisella.
