Työtä, turvaa ja reilut työehdot myös nuorille

Työelämässä tapahtuu isoja muutoksia muun muassa työmarkkina- ja sopimusjärjestelmässä ja työnteon muotojen moninaistuessa. Nuorten tiedot työelämästä ovat pitkälti oman aktiivisuuden, kesätyökokemusten sekä vanhempien ja ystävien varassa. Peruskoulussa, toisella asteella ja korkeakoulussa opintoihin kuuluu liian vähän perehtymistä työelämän pelisääntöihin.

9.4.2021

Sopimusjärjestelmän hajautuessa ja paikallisen sopimisen lisääntyessä erityisesti nuorten asema omien työehtojensa neuvottelijana on heikko. Nuori vastaanottaa työsopimukseen ehdot, joita hänelle tarjotaan, sillä työllistyminen ja työkokemuksen hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää. Työehtosopimusten ja työlainsäädännön osaamista on niukasti monilla nuorilla, kun he siirtyvät työelämään ja tekevät ensimmäisen työsopimuksen. Hyödyllisiä perustietoja työelämäasioista on käytettävissä esimerkiksi sivustollamme Tietoa työstä nuorille -osiossa.

Työehtosopimusjärjestelmää kehitettäessä ja paikallista sopimista edistettäessä on tärkeää muistaa nuoret ja heidän asemansa työmarkkinoilla. Reilut työehdot pitää varmistaa nuorillekin. Työehtosopimusten työehdot tuovat turvaa kaikille työntekijöille, myös nuorille.

Työelämän muutokset, ns. työn murros ja työnteon muotojen moninaistuminen ovat nuorille tuttuja. He ovat kasvaneet nopean teknologian kehityksen keskellä. Jatkuva osaamisen kehittäminen eli uusien asioiden oppiminen ja digitalisaatio ovat nuorille arkipäivää. Alustatyö ja itsensä työllistäminen, määräaikaiset työsuhteet, osa-aikatyö ja vuokratyö ovat jo kiinteä osa työelämää.

Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua työn tekemisen muodot ja tavat ja sopimusjärjestelmän rakenteet ovat todennäköisesti vielä moninaisemmat kuin nyt. Turvallinen työelämä ja työlainsäädännön suoja pitää varmistaa myös nuorille.

Epävarmuus toimeentulosta ja työllistymisestä on noussut esiin erityisesti koronan aikana. Nuorisotyöttömyys on kasvanut korkeaksi ja kesätyön saaminen näyttää epävarmalta tänä kesänäkin. Sosiaalisten kontaktien puute ja toimeentulo-ongelmat ovat kuormittaneet nuoriakin ja heikentäneet heidän henkistä hyvinvointiaan.

Jo ennen koronaa syrjäytyneiden nuorten määrä oli Me-säätiön mukaan yli 60 000. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpänä syynä ovat olleet viime vuosina mielenterveyssyyt. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet. Työuupumusta on tilastojen mukaan nähtävissä huolestuttavasti jo alle 30-vuotiailla. Inhimilliselle työelämälle, työhyvinvoinnin edistämiselle ja hyvälle johtamiselle on välttämätön tarve.

Työelämän muutokset tuovat nuorille myös valtavasti mahdollisuuksia. Opiskelu- ja työllistymispolkuja on paljon. Jatkuva oppiminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan ammatinvaihdon työuran aikana. Koulutus antaa hyvät mahdollisuudet työllistyä ja kehittyä työelämässä. Epävarmuus hälvenee, kun tiedostaa, että työelämässä on monia mahdollisuuksia.

Myönteinen kokemus työelämästä, henkisen työkyvyn tukeminen ja hyvä johtaminen ovat tärkeitä nuorten hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Heille pitää tarjota mahdollisuuksia ja luoda uskoa siihen, että työelämässä pärjää ja uusia polkuja ja mahdollisuuksia on aina edessä.

Nuoret ovat tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentajia ja sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmämme rahoittajia. Varmistetaan heille reilut työehdot, pidetään nuorten jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolta ja varmistetaan, että työelämä on turvallista tulevaisuudessakin.

Lisätietoja:

Katarina Murto

Katarina Murto

työmarkkinajohtaja

+358505689188

Lue lisää aiheesta