Palkat nousevat 2 % vuonna 2022
Palkkoja korotetaan keskimäärin 2 % vuonna 2022. Korotukset toteutetaan 1.6.2022 alkaen kokonaan yleiskorotuksena. Yleisessä palkkausjärjestelmässä korotukset kohdennetaan peruspalkkoihin (tehtäväkohtainen palkanosa).
– Yleisessä palkkausjärjestelmässä korotetaan sekä peruspalkkoja että vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja, kertoo JUKOn kirkon sektorin neuvottelupäällikkö Anne Mikkola.
Kokemuslisätaulukoita korotetaan merkittävästi 10 vuoden ja 15 vuoden kokemuslisien osalta. Uudet kokemuslisätaulukot tulevat voimaan 1.6.2022.
– Monet työntekijät jäivät vuonna 2020 kokemuslisiensä kanssa ns. takuupalkalle. On ollut ikäviä tilanteita, joissa kokemuslisä on laskenut työpaikan vaihdoksen yhteydessä. Tätä ei pitäisi enää samassa määrin tapahtua, toteaa AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni, joka toimii kirkon sektorilla JUKOn toisena pääneuvottelijana.
Vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan 31.12.2022 mennessä.
Palkkausta kehitetään pitkäjänteisesti
Palkansaajajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos aloittavat vuoden 2022 syksyllä neuvottelut mallista, jolla taataan kirkon palkkakilpailukyky eri tehtävissä. Neuvotteluissa on tarkoitus tarkastella erityisesti palkkauksen jälkeenjääneisyyttä.
– Kirkon sektorin palkkaindeksi on vuosina 2011–2020 jäänyt jälkeen yleisestä ansiotasokehityksestä noin 5 %-yksikköä. Olemme tyytyväisiä siitä, että tämä ongelma on tiedostettu myös työnantajapuolella, Junni sanoo.
Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä on jatkossa vakinainen osa sopimusta. Järjestelmä on ollut kokeilussa vuodesta 2014.
Myös toimituspalkkiosuosituksen palkkioita on korotettu. Korotukset ovat suuruudeltaan 5 %.
Vapaa-aikamääräyksiin parannuksia
Parannusta uudessa sopimuksessa tulee myös hengellisen työssä työajattomina pidettyjen työntekijöiden vapaa-aikaa koskeviin määräyksiin. Jatkossa sopimus ohjaa siihen, että viikoittaiset vapaapäivät ovat kiinteinä peräkkäisinä päivinä.
– Tällaista ohjeistusta meillä ei ole aikaisemmin sopimuksessa ollut. Monessa seurakunnassa kiinteitä vapaita on ollut aikaisemminkin, mutta toisissa vapaapäivät ovat sijoittuneet aivan hujan hajan. Mahdollisuus peräkkäisiin vapaapäiviin on työsuojelukysymys, Junni summaa.
Leirivapaat muuttuivat myös tällä neuvottelukierroksella. Vuonna 2020 saatiin oikeus ensimmäiseen leirityöaikahyvityspäivään jo 1 vrk 12 h leiristä. Seuraavan leirivapaan sai kuitenkin vasta 6 vrk 12 h leiristä. Nyt toista leirivapaapäivää siirrettiin aikaisemmaksi niin, että toinen leirivapaa tulee jo 4 vrk 12 h leiristä.
– Muutos hyödyttää merkittävästi niitä työntekijöitä, jotka tekevät viiden ja kuuden päivän pituisia leirejä. Olemme jatkuvasti kantaneet huolta siitä, että leirityöstä palaudutaan riittävästi, Junni toteaa.
Hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikajärjestelmä on myös jatkossa vakinainen osa sopimusta. Kyseessä ei ole enää kokeilu, vaan työaikaan siirtymisestä on työpaikalla mahdollista sopia pysyvästi.
Uudet perhevapaat osaksi sopimusta
Eduskunnan hyväksymä perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Vanhat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat jäävät historiaan ja tilalle tulevat uudet raskaus- ja vanhempainvapaat. Molemmilla vanhemmilla on oikeus 160 arkipäivän vanhempainvapaaseen, minkä lisäksi vanhempi, joka synnyttää lapsen, saa 40 arkipäivän pituisen raskausvapaan.
Perhevapailta maksettavista palkoista on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa. Uuden sopimuksen mukaan lapsen synnyttävä vanhempi saa palkallista vapaata koko 40 arkipäivän raskausvapaan sekä 32 päivää vanhempainvapaan ajalta. Toinen vanhempi saa palkallista vanhempainvapaata 18 päivää. JUKOn tavoitteena oli saada yhtä paljon palkallista vanhempainvapaata kummallekin vanhemmalle tämän sukupuolesta riippumatta.
– Saavutimme tavoitteen kuitenkin vain osittain, mikä on harmillista. Puolitiehen jäänyt sopimusratkaisu vanhempainvapaiden palkallisesta määrästä jättää valitettavasti portin auki myös tasa-arvokanteille, JUKOn Mikkola huomauttaa.
Uutuutena sopimukseen tulee myös oikeus saada vuosittain 5 päivää vapaata lähiomaisen hoitamiseksi. Uusi omaishoitovapaa on palkaton.
– Uusi omaishoitovapaa mahdollistaa vapaan saamisen, jos vaikka toisella puolella Suomea asuva oma vanhempi tarvitsee kiireellistä apua, AKI-liittojen Junni kertoo.
Perhevapaauudistukseen liittyvien muutosten lisäksi tilapäisen hoitovapaan ikäraja on nostettu 10 vuodesta 12 vuoteen. Jatkossa myös kirkossa on mahdollista jäädä hoitamaan 10- ja 11-vuotiaita sairaita lapsia samaan tapaan kuin kuntasektorilla.
AKI-liitot ry on Akavaan kuuluva työmarkkinajärjestö, jonka jäsenliitot, Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto, edustavat 5 000 pappia, kanttoria, teologia sekä teologian ja kirkkomusiikin opiskelijaa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry neuvottelee Akavan liittojen puolesta julkisen alan virka- ja työehtosopimuksista.
