Viime vuosina Eurocadres on nostanut voimakkaasti esille useita huolestuttavia trendejä, kuten työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen ja mielenterveysongelmien lisääntymisen sekä näiden vaikutuksen työkykyyn. End Stress -kampanjassaan Eurocadres arvioi, että yli puolet sairauspoissaoloista johtuu työperäisestä stressistä. Akava on yksi kampanjan yhteistyökumppaneista.
Eurocadresin puheenjohtaja Nayla Glaise kertoo järjestön tavoitteena olevan, että EU:ssa säädettäisiin työelämän psykososiaalisia riskejä koskeva direktiivi. Direktiivin tavoitteena on luoda koko EU:ta koskeva vähimmäissuoja psykososiaalista kuormitusta koskien.
Työsarkaa riittää myös työelämään kytkeytyvissä, tekoälyyn liittyvissä kysymyksissä. Glaisen mukaan työpaikoille tarvittaisiin tarkempaa sääntelyä tekoälyn ja algoritmien käytöstä.
Lisäksi kirkkaana tavoitteena on saada eurooppalaisille korkeakoulutetuille työntekijöille minimitason oikeus kouluttautua työuran aikana.
– Palkansaajat ja työnantajat ovat samaa mieltä siitä, että osaamispula on vakava ongelma. Mutta miten jatkuvaa oppimista aidosti tuetaan? Nyt työntekijä on yksin vastuussa siitä, että hän päivittää osaamistaan ja maksaa kouluttautumisesta aiheutuvat kulut. Kun tilanne on tämä, ei läheskään kaikilla ole mahdollisuuksia hankkia uusia taitoja työelämää varten. Kun moni vielä tekee pitkää työviikkoja, millä ajalla kouluttautuminen edes olisi mahdollista? Glaise pohtii.
Eurocadresin päämääränä on, että tulevaisuudessa lisäkouluttautuminen olisi osa työntekijän arkea. Nykylainsäädännössä työntekijöillä ei ole sitovaa oikeutta kouluttautumiselle osana työtä.
Onnistumisia ja takapakkeja
Eurocadres keskittyy vaikuttamistyössään kysymyksiin, jotka koskettavat monia akavalaisia aloja ja työntekijöitä. Vuosien varrella järjestö on tehnyt töitä esimerkiksi tasa-arvon edistämiseksi pörssiyhtiöiden hallituksissa, ns. whistleblower -direktiivin toteuttamiseksi sekä palkka-avoimuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla.
Eurocadres-järjestöllä on paikka EU-tason neuvottelupöydissä yhdessä työnantajien edustajien kanssa. Aina yhteistyö ei johda järjestön toivomaan lopputulokseen, kuten kävi neuvotteluissa työntekijöiden oikeudesta irtautua työstään (right to disconnect). Neuvottelut päättyivät neljäntoista kuukauden jälkeen tuloksettomina. Pitkät neuvottelut kariutuivat, kun työnantajapuoli oli haluton allekirjoittamaan sopimusta.
– Neuvotteluiden kariuduttua direktiivi lähdetään toteuttamaan tavanomaisen lainsäädäntöprosessin kautta, johon Eurocadres on aktiivisesti vaikuttamassa, Glaise summaa..
Itsenäisten ammatinharjoittajien kollektiivinen järjestäytyminen työn alla
Itsensä työllistävien asema on sekin Eurocadresin työlistalla. Parhaillaan muovataan eri alojen käytäntöjä koskien kollektiivista järjestäytymistä ja minimipalkkiotasoja. Esimerkiksi Glaise nostaa media-alan.
– Meillä on tiedossa media-alan yrityksiä, jotka ensiksi irtisanovat ison joukon työntekijöitä ja ottavat heidät sitten takaisin itsenäisinä ammatinharjoittajina. Näin syntyy tilanne, jossa saman yhtiön palveluksessa on palkattuja työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Tällaisissa tilanteissa kollektiivisella sopimuksella kaikkia työntekijöitä kohdeltaisiin samoin periaattein.
Kesäkuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin Glaise kertoo Eurocadresin keskittyneen jo reilun puolen vuoden ajan.
– Olemme olleet yhteydessä eri ryhmiin parlamentissa, samoin yksittäisiin ehdokkaisiin saadaksemme vietyä tavoitteitamme eteenpäin. Ja oikeastaan aloitamme puhtaalta pöydältä sitten, kun uusi parlamentti on koossa. Toivon tietenkin, että saisimme työntekijöiden asemaa tukevan parlamentin, mutta ennuste ei ole tällä hetkellä hyvä.
Omakohtaista kokemusta järjestäytymisestä
Ranskalainen Nayla Glaise valittiin Eurocadresin puheenjohtajaksi vuonna 2021. Koulutukseltaan hän on tietotekniikan insinööri ja toimivapaalla työstään suuressa konsulttiyhtiössä. Glaise oli aktiivisesti perustamassa yhtiöön omaa ammattiosastoa ja neuvottelemassa paremmista työoloista.
– Konsultointi on työtapana hyvin haastava työntekijän oikeuksien kannalta. Useassa yrityksessä työntekijöiden työpäivät saattavat venyä jopa 20-tuntisiksi. Sillä on ymmärrettävästi suuria fyysisiä ja henkisiä seurauksia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten nykyisessä työelämässä myös korkeasti koulutettujen työntekijöiden aktiivinen järjestäytyminen on äärimmäisen tarpeellista ongelmakohtiin puuttumiseksi.
Suomalaisista toimijoista Akava ja STTK ovat Eurocadresin jäseniä.
Teksti: Iida Ylinen
Kuva: Eeva Karhamo
Mikä Eurocadres on?
Eurocadres on eurooppalainen ammattijärjestöjen keskusjärjestö, joka edustaa korkeakoulutettuja työntekijöitä Euroopassa. Sen jäseniä ovat asiantuntijat ja päällikkö- ja johtotehtävissä toimivat korkeakoulutetut. Eurocadres huolehtii edunvalvonnasta Euroopan tasolla.
Eurocadres tarjoaa jäsenilleen tietoa ja tukea työelämään liittyvissä kysymyksissä, kuten työsuojelussa, ammatillisessa koulutuksessa ja urakehityksessä. Lisäksi Eurocadres toimii yhteistyössä muiden eurooppalaisten ammattijärjestöjen kanssa pyrkiessään parantamaan työoloja ja edistämään työntekijöiden oikeuksia Euroopassa.
Eurocadres pyrkii vaikuttamaan eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja politiikkaan, jotta ne tukisivat paremmin korkeakoulutettujen työntekijöiden tarpeita ja oikeuksia. Yhtenä kolmesta tunnustetusta eurooppalaisesta monialaisesta työmarkkinaosapuolesta Eurocadres edustaa 6 miljoonaa työntekijää ja osallistuu eurooppalaiseen monialaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.
Eurocadresin sivusto on osoitteessa www.eurocadres.eu
