Eräs brexitin seurauksista on, että Britannia putoaa EU:n kauppasopimusten verkon ulkopuolelle. Eurooppalaisessa uutisoinnissa tämä näkökulma jää usein taka-alalle, mutta sen merkitys on suuri. EU on maailman suurin vapaakauppa-alue ja vahva kauppapoliittinen toimija. EU:lla on runsaat 70 kauppasopimusta, joiden avulla vähennetään tulleja, puretaan kaupan esteitä ja karsitaan byrokratiaa. Tavarakaupan ohella etenkin uudemmat sopimukset helpottavat myös palveluiden kauppaa sekä investointeja. Useisiin kauppasopimuksiin liittyy myös työntekijöiden liikkuvuuden sekä työelämän normien ja ympäristöasioiden edistäminen. Nämä ovat tärkeitä sekä jäsenvaltioiden kansalaisille että yrityksille.
Vapaakauppa on maailmalla vastatuulessa
Kauppa vaikuttaa vahvasti kasvuun ja työllisyyteen EU-alueella: joka seitsemäs eurooppalainen työpaikka on suoraan riippuvainen ulkomaankaupasta. Kansainväliset markkinat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia myös lukuisille suomalaisyrityksille ja luovat työpaikkoja Suomeen. Suomen viennin kasvu tulee pääosin osaamisintensiivisiltä aloilta, mikä tekee osaajien liikkuvuudesta meille yhä tärkeämpää.
Maailmanlaajuisesti vapaakauppa on kuitenkin vastatuulessa. Presidentti Trumpin aikakaudella Yhdysvallat on omaksunut vahvasti protektionistisen asenteen kauppaneuvotteluihin, ja pyrkinyt myös aktiivisesti heikentämään maailman kauppajärjestö WTO:n toimintaedellytyksiä. Kiina suojaa edelleen omia markkinoitaan vahvasti, eikä sen liittyminen WTO:n jäseneksi ole käytännössä johtanut kaupan esteiden vähentymiseen. Protektionistiset äänenpainot ovat vahvistuneet myös eri puolilla Eurooppaa. Vaalivuonna lyhytnäköisten ratkaisujen houkutus on erityisen suuri. Vaarana on, että valtiot käpertyvät sisäänpäin, ja monenkeskinen yhteistyö rapautuu.
EU:sta kauppapolitiikan jättiläinen
EU-vaalien jälkeen Brysselissä ryhdytään pohtimaan, mihin tulevalla lainsäädäntökaudella tulisi keskittyä. On tärkeää, että kauppapolitiikan suhteen ollaan kunnianhimoisia, ja tavoitteeksi asetetaan uusien kauppasopimusten solmiminen ja monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistaminen. Yhteistyössä voidaan puuttua myös epäreiluun kilpailuun esimerkiksi työelämän tai ympäristön suhteen.
EU:n vahvaa panosta tarvitaan myös, kun rakennetaan kansainvälisen kaupan sääntökehikkoa uusilla aloilla. Digitalisaatio voi synnyttää uudenlaista protektionismia, jos yritykset eivät esimerkiksi kykene siirtämään tietoa sujuvasti yli rajojen. Jos EU on aktiivinen sääntöjen kehittämisessä, pääsee se myös ensimmäisenä vaikuttamaan liiketoiminnan tuleviin puitteisiin. Eurooppalaisille yrityksille kyse on kilpailuedusta – kansalaisille taas turvallisten ja toimivien markkinoiden varmistamisesta.
Myös Suomelta tarvitaan vahvaa otetta
Kauppaneuvottelut ovat vuosia kestävää puurtamista, joiden anti jää helposti näkyvämpien aiheiden varjoon. Siksi kauppapolitiikka tarvitsee vahvoja puolestapuhujia. Suomen seuraavan hallituksen tulisi nostaa vapaakaupan edistäminen ja monenkeskisen, sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistaminen yhdeksi EU-politiikan keskeisistä tavoitteista, ja viedä näitä vahvasti eteenpäin heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudellamme.
Aktiivista otetta tarvitaan myös Euroopan parlamentilta, jolla on tärkeä merkitys EU:n kauppaneuvottelujen valvojana ja kirittäjänä. Kuluvalla vaalikaudella parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnassa on ollut kaksi suomalaisjäsentä – Heidi Hautala ja Elsi Katainen.
Elsi Katainen (kesk./ALDE) pitää EU:n solmimia kauppasopimuksia Japanin ja Kanadan kanssa kuluvan vaalikauden merkittävimpinä kauppapolitiikan saavutuksina, sillä maat jakavat EU:n kanssa yhteisen arvopohjan ja ovat erittäin potentiaalisia suomalaisten yritysten viennille.
Heidi Hautala taas korostaa avoimuutta arvoperustaisen ja vastuullisen kauppapolitiikan edellytyksenä. ”Vaadin parlamentille pääsyä TTIP-asiakirjoihin ja olin ensimmäinen meppi lukusalissa, kun sellainen viimein saatiin. Euroopan parlamentin ja kansalaisten ääni kuuluu kauppapolitiikassa entistä voimakkaammin,” Hautala on todennut.
Kyse on tärkeästä työstä, ja EK:n ja Akavan puolesta toivomme, että vahva edustus säilyisi tulevalla kaudellakin. Työsarkaa riittää myös tuleville mepeille. Pysähdyksissä olleet kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa tulisi saada uudelleen vauhtiin, ja kaupan esteitä ja kilpailun vääristymiä Kiinan osalta päästä purkamaan. Lisäksi olisi edettävä käynnissä olevissa neuvotteluissa Australian ja Uuden-Seelannin, Vietnamin, Malesian ja Thaimaan sekä Mercosurin kanssa. Tavoitteena tulee olla kestävän kasvun ja yhteisten pelisääntöjen vahvistaminen maailmanlaajuisesti – se on myös suomalaisten etu. Siksi EU:n kauppapolitiikka on Suomelle tärkeää tulevallakin vaalikaudella.
- Sture Fjäder ja Jyri Häkämies
