Akava Leadership -verkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa, tukea, inspiraatiota ja keskustelua johtamisesta

– Meillä on missiona maailman paras työelämä. Hyvä johtaminen on yksi sen edellytyksistä ja haluamme olla mukana edistämässä siihen liittyviä teemoja, kertoo viestintäpäällikkö Maarit Laakso Tradenomeista.

Hyvä johtaminen ammentaa ”pehmeistä” keinoista.

 

 

– Pehmeät asiat ovat kovaa valuuttaa, ne näkyvät viivan alla. Pehmeäksi mielletty onkin kovaa johtamista. Se on ihmisläheistä johtamista, sitä että pyritään kohtaamaan ihmiset persoonina ja yksilöinä, sanoo Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybom.

Maarit Laakso nostaa esille myös työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen.

– Ihmiset uupuvat paljon työssään ja mielenterveyssyyt ovat usein syynä työstä pois jäämiselle. Se kertoo, että työelämässä on jotain pielessä. Johtamisella on iso rooli työhyvinvoinnin parantamisessa.

Nyt korona-aikana keskiöön on noussut taito johtaa etänä. Se on yksi aihepiiri, josta Tradenomit haluaa tuoda oivalluksia Akava Leadership -verkoston tarjoamiin sisältöihin. Tavoitteena on virittää keskustelua ja tarjota tietoa siitä, millaista on hyvä johtajuus vuonna 2020. Nybom ja Laakso nostavat malliesimerkiksi liian vähäisen ja taitamattomasti annettavan palautteen.

– Palautteen antaminen on työhyvinvointiin liittyvä konkreettinen aihe, tarvitaan paljon kiitosta ja kehua. Se on yksi motivoinnin tapa, Nybom sanoo.

 

Huono johtaminen on tabu, pelkkä taitava asiajohtaminen ei sekään riitä

Akava Leadershipin LinkedIn-sivuilla on yli tuhat seuraajaa ja tarjolla on liuta kiinnostavia artikkeleita esihenkilötyön arjesta, haasteista ja voimavaroista. Verkosto on myös osoitus liittoyhteistyöstä ja poikkitieteellinen, yhteisakavalainen foorumi.

Palvelujohtaja Maria Teikari mainitsee, että Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA on mukana verkostossa, jotta eri alojen ja tehtävien osaajia saataisiin yhteen.

– Kun kohtaa ihmisiä vähän erityyppisissä tehtävissä, voi saada uudenlaisia näkökulmia johtamiseen, Teikari sanoo.

 

 

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenistä iso osa työskentelee johtamistehtävissä organisaatioissa, joissa on monialaisia osaajia. Jäsenet ovat generalisteja, joilla on taitoa johtaa eri alojen ihmisiä.

– Generalistiosaaminen tuo omanlaistaan vahvuutta johtamiseen ja tätä ykalaisten näkökulmaa haluamme tuoda verkoston keskusteluihin ja tapahtumiin.

Teikari kannustaa johtajia hakemaan vertaistukea ja toivoo, että verkoston kohtaamisissa johtajat pysähtyisivät oman osaamisen ja työhyvinvoinnin äärelle. Parhaimmillaan verkosto olisi uusien ajatusten herättäjä.

– Suomalainen johtamisosaaminen tarvitsee tukea. Johtaminen ei voi olla vain yksilön itsensä varassa. Suomalaisessa työelämässä kaikilla omasta roolista riippumatta pitäisi olla hyvät toimintamahdollisuudet.

Tässä maailmanajassa korostuu johtajan kyky tunnistaa toimintaympäristön muutokset sekä se, mitä muutokset tarkoittavat oman toiminnan kannalta.

Perinteistä henkilöstöjohtamista olisi Teikarin mukaan varaa vahvistaa.

– Esihenkilöt haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta johtamiseen ja nimenomaan henkilöstöjohtamiseen pitää voida varata aikaa. Ylipäätään pitäisi käydä keskustelua siitä, miten meillä johdetaan.

Henkilöstöjohtamisella Teikari viittaa laajaan keinovalikoimaan suorituksen johtamisesta tunnejohtamiseen.

– Suomalaiset ovat hyviä asiajohtajia, mutta vuorovaikutuksessa ja avoimuudessa on parannettavaa. Huono johtaminen on vähän tabu meillä. Siksikin keskustelua pitäisi käydä.

Teikari muistuttaa, että johtajilla ja esihenkilöillä on merkittävä valta ja vastuu siitä, miltä suomalainen työelämä näyttää. Akavalaisten liittojen jäsenten etu on, että oma jäsenliitto on mukana johtamisesta käytävissä keskusteluissa.

Yhdessä tehden saadaan paremmin näkyvyyttä tärkeille teemoille

Akava Leadership aloitti toimintansa syksyllä 2019. Sitä edelsi Akavan Esimiesverkosto, joka perustettiin 2013. Esihenkilötyön tukeminen on akavalaisten liittojen yhteinen tavoite.

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY lähti mukaan verkostoon, koska johtaminen on jäsenistölle erityisen tärkeä teema.

 

 

– Verkosto on jäsenillemme hyvä paikka seurata, mistä esimiestyössä tällä hetkellä keskustellaan. Tarjolla on tuoreita artikkeleita ja hyviä ajatuksia, kertoo viestintäpäällikkö Leena Vänni.

Jokainen mukana oleva liitto on vuorollaan vastuussa sisällön julkaisemisesta verkoston LinkedIn-sivulle. Kiertävä päivitysvuoro on Vännin mukaan osoittautunut vaivattomaksi ja toimivaksi. Verkostoon voi julkaista oman liiton tuottamia johtamiseen liittyviä artikkeleita ja saada näin pienellä vaivalla lisää näkyvyyttä. Nostetta voi antaa myös muiden liittojen ja tahojen johtamisaiheisille sisällöille.

Sosiaalisessa mediassa verkosto antaa leveämmät hartiat ja enemmän näkyvyyttä kuin yksittäisenä liittona esiintyminen.

YTYläinen kanta johtamiseen on, että sitä on helppo arvostella, mutta esimiehet tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea tehtävänsä hoitamiseen, myös vertaistukea. Esimies saattaa olla työpaikallaan hyvin yksin.

Vänni visioi, että verkosto voisi tarjota esimiehille vertaismentorointia tai lähteä yhtenä porukkana mukaan alan tapahtumiin.

Verkosto on luotu myös esihenkilötehtäviin tähtääville

Työelämän nopeat muutokset haastavat johtamista. Jaksaminen ja työhyvinvoinnin johtaminen ovat ratkaisevassa roolissa. Lisääntynyt etätyö muuttaa sekin johtamista.

 

 

– Pitää saada uusia työkaluja ja uskallusta johtaa etätiimejä niin, että työssä säilyy merkityksellisyys ja ymmärrys siitä, että jokaisen työpanosta tarvitaan huipputulosten saavuttamiseen. Johtajuus ei saa kadota, vaikka olemme etäällä. Suomalainen johtamis- ja esihenkilötyö kaipaa mielestäni lisää rohkeutta ja innostamista innostumiseen. Nyt pitäisi vähän ”revitellä” ja kokeilla, luottaa luovaan hulluuteen ja poimia kokeilukulttuurin parhaat helmet arjen työkaluiksi, sanoo yhteyspäällikkö Satu Sahla-Juvankoski Akavan Erityisaloista.

Hän mainitsee, miten itsensä merkitykselliseksi kokeminen auttaa saavuttamaan parempia tuloksia ja motivoi huipputyöhön. Samalla syntyy työyhteisö, jossa viihdytään.

– Esihenkilö voi innostaa itseään ja muita olemalla itsemyötätuntoinen ja tarjoamalla mahdollisuuden myötätuntoiseen kohtaamiseen työyhteisössä. Ei se tarkoita lässyttämistä tai vaikeiden asioiden lakaisua maton alle. Se on kohtaamisen taitoa, onnistunutta ymmärrystä ja luottamuksen osoittamista. Se tarjoaa turvallisen ilmapiirin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla töitä, uupumatta!

Verkosto ei tarjoa oivalluksia pelkästään esihenkilöille vaan myös johtamistyöhön tähtääville.

– Haluamme olla mukana ajankohtaisessa keskustelussa ja tuoda esille niitä teemoja, jotka auttavat esihenkilöitä kehittymään omassa työssään.

Poikkitieteellisyys on tärkeää

Akavalaisista jopa 25 prosenttia toimii johto- tai esihenkilötehtävissä. Suomen Ekonomien jäsenten joukossa osuus on vielä suurempi. Heistä noin puolet työskentelee esimies- tai johtotehtävissä. Liitto haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että johtamis- ja esimiesaiheet tavoittavat entistä laajemmin jäsenistön.

 

 

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius Suomen Ekonomeista nostaa hänkin ajankohtaisiksi teemoiksi etäjohtamisen, etätyöskentelyn, innostamisen ja motivoinnin.

Varpenius pitää hyvänä, että verkosto on avoin kaikille kiinnostuneille.

– Poikkitieteellisyys on tärkeää. Meidän jäsenet arvostavat sitä, että pääsevät juttelemaan muidenkin kuin ekonomien kanssa. Verkosto on myös hyvää pr:ää kaikelle sille, mitä liitot johtamisen saralla tekevät.

Varpenius kannustaa kaikkia jäsenliittoja mukaan verkostoon.

– Tähän on helppo tulla mukaan eikä mukana oleminen ole liian työllistävää. Yhdessä voimme tuoda laajemmin ja monipuolisemmin esille tärkeitä johtamisen teemoja. 1+1 on enemmän kuin kaksi. Pystymme jakamaan voimavaroja ja vetovastuuta vuorotellaan.

 

Teksti Iida Ylinen

Kuvat Sami Heiskanan (Maarit Laakso), Salla Merikukka (Maria Teikari), Mika Pakarinen (Leena Vänni), Uzi Varon (Satu Sahla-Juvankoski), Jarkko Översti/Studio Tosikuva (Anu Varpenius)

Lisätietoja: