Työpaikat ovat havahtuneet mielenterveysosaamisen tarpeeseen mielenterveyden ongelmien lisääntyessä. Yhä useammin tunnistetaan mielenterveyden myönteinen ulottuvuus: hyvinvoiva henkilöstö onnistuu työssään. Mielen hyvinvointia tukevia taitoja voi oppia läpi elämän ja ne ovat tarpeen kaikille.
– Parhaimmillaan mielenterveyttä johdetaan niin, että ylin johto näyttää mallia. Mielen hyvinvointi on johtamisen tavoitteena ja sen tilaa seurataan säännöllisesti, toteaa Sirpa Väänänen MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä.
Johtamista voi kehittää
Sujuva työ on hyväksi sekä mielelle että työn tavoitteiden saavuttamiselle. Johtamisessa on tärkeää tunnistaa tekemisen pullonkaulat ja etsiä niihin ratkaisuja. Oikeudenmukaisuuden kokemus ja luottamus siihen, että esihenkilö auttaa ja tukee tarvittaessa, ovat työhyvinvoinnin perustaa. On hyvä muistaa, että jokaisella työpaikalla onnistutaan joka päivä. Onnistumisten näkeminen vahvistaa mielenterveyttä.
Esihenkilön kehittymistä johtamisessa voidaan tukea suunnitelmallisesti. Esihenkilöllä voi olla esimerkiksi sparrauspari eli keskustelukumppani, jonka kanssa saa peilata omaa työtä.
– Usein kyselyissä haasteeksi nousee palautteen antaminen. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvin annettu palaute kantaa työssä sekä esihenkilöä että työntekijää, Väänänen kuvaa.
Suunnittelija Sirpa Väänänen Mieli ry:stä korostaa, että hallinnan tunne on olennainen osa mielenterveyttä. Perustehtävän ja tavoitteiden tulee olla selkeitä. Tämä mahdollistaa kehittymisen, joka puolestaan vahvistaa hyvinvointia.
Hyvä työyhteisö tehdään yhdessä
Ryhmään kuuluminen on psyykkinen perustarve ja myönteisen energian lähde. Jokainen vaikuttaa läsnäolollaan työyhteisöön. Onkin hyvä miettiä, millaiseksi oman vaikutuksen haluaa muovata. Työyhteisötaidot ovat mielenterveys- ja menestystaitoja. Hyvässä työyhteisössä on kohtaamisia, joista jää hyvä mieli.
Hallinnan tunne on olennainen osa mielenterveyttä. Perustehtävän ja tavoitteiden tulee olla selkeitä. Tämä mahdollistaa kehittymisen, joka puolestaan vahvistaa hyvinvointia.
– Työpaikoilla tulisi olla toimiva tiimipalaverirakenne, jossa käydään läpi yksilöiden tavoitteita, onnistumisia ja pulmia, joihin kaipaa tukea, Väänänen kertoo.
Työtovereiden ja heidän töidensä tunteminen vahvistaa yhteisöllisyyttä. Aito kuuntelu ja asioiden jakaminen vahvistavat työpaikan psykologista turvallisuutta. Tätä tukee myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja muihin. Samalla vapautuu energiaa työtehtäviin.
Pelisäännöt auttavat välttämään kuormitus- ja ristiriitatilanteita työpaikalla. Sääntöjä kaivataan muun muassa tiedonvälitykseen, työyhteisön jäsenenä toimimiseen, keskeytysten hallintaan, etätyöhön ja työn rajaamiseen.
Ihmisillä on luontainen tarve saada hyväksyntää ja arvostusta. Arvostuksen tunne vaikuttaa siihen, miten näemme itsemme ja uskomme mahdollisuuksiimme tai tuntuvatko uudet tehtävät haasteilta vai uhkilta.
Työpaikalla voidaan pohtia yhdessä, mistä arvostuksen kokemus syntyy ja miten sitä osoitetaan. Tämän jälkeen voidaan sopia toimintatavoista. Arvostus on muun muassa huomioimista, tervehtimistä, läsnä olemista, auttamista ja kiittämistä.
Jokaisella työpaikalla on työskentelyä tukevia voimavaroja ja kuormittavia haasteita. On tärkeää oivaltaa, mitkä asiat kuormittavat ja pyrkiä vähentämään niitä. Kuitenkin mielen hyvinvointia tukee erityisesti myönteisten voimavarojen näkeminen. Työn imu ja mielekkyys lisääntyvät tunnistamalla ja vahvistamalla voimavaroja.
Teksti: Saija Koskensalmi
Kuva: Pia Inberg
Kirjoittaja Saija Koskensalmi toimii asiantuntijana MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Työelämän mielenterveys -yksikössä. Hän kehittää Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä samassa yksikössä.
Lisätietoa
Hyvän mielen työpaikka® -merkki Hyvän mielen työpaikka (hyvanmielentyopaikka.fi)
TTL Hyvän mielen työpaikka – esimiehen työkalupakki Hyvän mielen työpaikka – Oppimateriaalit – Työterveyslaitos (ttl.fi)
