Kuitenkaan ei ole kyse siitä, että koko koulutusjärjestelmä olisi rikki. Toisen asteen koulutus on järjestetty Suomessa duaalimallilla. Tämä tarkoittaa, että sekä lukiolla että ammatillisella koulutuksella on omat vahvuutensa: omat lainsäädäntönsä, yhteiskunnalliset tehtävänsä ja tarpeensa. Molemmat takaavat jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle. On tärkeää, että lukio säilyy jatkossakin yleissivistävänä koulutusmuotona, jonka päättötutkintona on opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja mittaava ylioppilastutkinto. On tärkeää, että ammatillinen koulutus tuottaa tulevaisuudessakin työelämälähtöistä osaamista työuran eri vaiheisiin.
Toisen asteen koulutusta on kehitetty viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2018 astui voimaan laaja ammatillisen koulutuksen reformi, jossa uudistettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Uudistettu lukiolaki otettiin käyttöön vuonna 2019 ja sen johdannaisena valmistellut uudet opetussuunnitelman perusteet vuodesta 2021 alkaen. Samaan aikaan valmisteltiin Marinin hallituskauden merkittävä koulutuspoliittinen uudistus oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kaiken tämän rinnalla on tehty lukuisia toisen asteen koulutuksen kehittämishankkeita ja muuta lainsäädännön täsmentämistä.
Täysin oma lukunsa on ollut koronapandemia, jonka seurauksena oppilaitosten arki muuttui kerralla täysin. Viimeisimpänä kaikkien hyvinvointia ja jaksamista on koetellut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Jatkuvien muutosten keskellä on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen sekä toisen asteen tutkinnon tuottamat edellytykset työhön ja jatko-opintoihin. Tätä tavoitetta tukee rahoituspohja, joka kattaa lakisääteiset velvoitteet, mutta mahdollistaa myös laadun.
On selvää, että toisen asteen koulutuksen parissa riittää työsarkaa. Väestömuutos ja kaupungistuminen vaikuttavat koulutuksen järjestämiseen. Maahanmuuton lisääntyminen edellyttää uudenlaisia panostuksia. Nuorten pahoinvointi vaatii, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan. Henkilöstön hyvinvointi edellyttää kohtuullisempaa työmäärää.
Suomen koulutusjärjestelmän kehittämisessä arvossa ovat olleet pitkäjänteisyys ja tietopohjaisuus. Ennen uusien keinojen keksimistä on hyvä arvioida tähän asti uudistettua. Tietoa uudistusten onnistumisista tai epäonnistumisista ei voi kuitenkaan kertyä, jos niitä ei ole vielä ehditty täysin viedä oppilaitosarkeen. Toisen asteen koulutukseen tarvitaan vaihteeksi rauhaa työlle ja opiskelulle.
Lisätietoja:
