Ensinnäkin kyseinen paketti Iso-Britannian irtautumisesta Euroopan unionista ei ollut sisällöllisesti kovin onnistunut. Sen pohjalta irtautumisen säännöt olivat vielä kaikkea muuta kuin selvät. Esimerkiksi työntekijöiden ja ammatinharjoittajien liikkuvuus, työelämän säädökset, Irlannin rajakysymykset ja monet muut asiat oli sovittu tyyliin ”jotain sinne päin”. Kun piru piilee yksityiskohdissa, riidat ja väännöt sopimuksen tarkasta sisällöstä olisivat jatkuneet tällä menolla vielä vuosikausia.
Taustalla on pitkälti kysymys Britannian päättämättömyydestä eri vaihtoehtojen välillä ja siitä, että EU ei pistänyt maata selkä seinää vasten vaatien selkeitä neuvotteluratkaisuja kaikista olennaisista asioista.
Toiseksi Britannian hallitus ei näytä täysin ymmärtäneen sovitun paketin sisältöä tai se ei ole ollut halukas noudattamaan EU:n kanssa tehtyjä kättä päälle -lyöntejä. Sopimuksessa todetaan esimerkiksi selvästi se, ettei Britannia saa tehdä itsestään veroparatiisia. Mutta juuri tätä Britannian ulkoministeri kävi äskettäin mainostamassa singaporelaisille sijoittajille.
Vastaavan kaltainen ”dumppauskielto” asetettiin koskemaan myös työelämän sekä kuluttajien ja ympäristöasioita. Kun etenkin EU:n työelämän säädökset ovat olleet brexit-piirien hampaissa, eivätköhän nekin olisi kiellosta huolimatta joutuneet tulilinjalle oli sovittu mitä sovittu.
Kolmas seikka. Jo erosopimuksesta saatiin aikaan ennen näkemätön hevos- ja huutokauppa. Seuraava askel eli tulevien suhteiden sopimus on paljon vaativampi ja tällä menolla siitä olisi tullut vielä kovemmilla kierroksilla käyvä sirkus. Ei EU eikä mikään muukaan taho voi neuvotella vastapuolen kanssa pitäviä tulevaisuussopimuksia, jollei pöydän toisella puolella ole synnytetty kirkas näkemys omista tavoitteista. Brittihallituksen lisäksi tämä koskee yhtälailla oppositiota eli etusijassa työväenpuoluetta, jolla ei ole selvää kantaa oikein mihinkään.
Neljänneksi brexit-kansanäänestys oli tunnetusti ”fake news”-uutisten ja -tietämyksen kultakenttä ja jää siinä suhteessa historiaan. Erosopimuksen hyväksyminen olisi näin siunannut kansanäänestyksen ikävät piirteet kaikkine seurauksineen.
Mitä seuraavaksi? Miten jatketaan tässä sekavassa tilanteessa sopimuksen kaaduttua? Brittiparlamentti päätti jo aiemmin, että hallituksen pitää antaa esitys jatkosta kolmen istuntopäivän kuluessa eli ensi viikon maanantaina.
Viime päivinä on enenevästi väläytelty eroamisen lykkäämistä, mutta se ei ratkaise brittien päättämättömyyttä. Lykkäys vahvistaisi todennäköisesti uuden kansanäänestyksen mahdollisuutta.
Myös Britannian ay-järjestöissä on kansanäänestyksen suosio kasvussa. Maan moni työntekijöiden oikeus nojaa EU-säädöksiin alkaen kesälomista jatkuen työsuojelun perusasioihin. Theresa May soittelikin viime viikolla ay-johtajille luvaten työolojen säilyvän, mutta vastaus oli, että ilman EU-ankkuria voisi seuraava hallitus heikentää niitä milloin vain.
Saattaa myös käydä, että päädytään jonkinasteisessa sekasorrossa niin sanottuun kovaan brexitiin eli sopimuksettomaan eroamiseen. Se toisi aikansa kipua ja särkyä Suomeenkin, kun Britanniassa olevien suomalaisten oikeudet ja vientimahdollisuudet heikkenisivät. Toisaalta vasta kova brexit asettaisi britit oikeasti selkä seinää vasten siitä, mitä he haluavat tehdä EU:n kanssa.
Kävi miten kävi, kaikissa tapauksissa eletään vielä vuosia jonkinasteissa brexit-myllerryksessä.
On syytä muistaa brittihistorioitsijoiden toteamus siitä, että Britannia on kautta aikain soutanut ja huovannut Eurooppa-suhteessaan. Näiden historioitsijoiden laskelmien mukaan brexit olisi jo noin kymmenes lähtö Euroopasta. Mutta aina maa on enemmin tai myöhemmin palannut takaisin. Nytkin on todennäköisesti kyse vain siitä, millä aikataululla Britannia palaa.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent
