Yhdenvertainen Suomi -ohjelman kolme keskeisintä tavoitetta (1/3)
1. ”Edistetään suomalaisen työelämän monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä.”
– Tausta: Edistetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotietoisuuden lisäämistä niin työnantajien, työhallinnon asiantuntijoiden kuin etnisten vähemmistöjenkin keskuudessa konkreettisten ohjeistusten, työkalujen ja koulutusmallien luomisella sekä tilanteen jatkuvalla seurannalla.
– Nykytila: Syrjintä on edelleen valitettavan yleistä työelämässä. Monilla vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen. Esimerkiksi työelämäsyrjintää tapahtuu VN-TEAS-tutkimuksen (2022) Tavoitteena syrjimätön työelämä Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi mukaan laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen. Merkittävin kasvu on työsuojeluviranomaisten aineistoissa kuitenkin alkuperään, kieleen ja kansalaisuuteen perustuvassa syrjinnässä.
– Toimenpide: Laaditaan laaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisohjelma. Siihen sisältyvillä toimenpiteillä tuetaan hallitusohjelman tavoitteita tasa-arvoisesta, yhdenvertaisesta ja syrjimättömästä työelämästä kiinnittäen erityishuomio monimuotoisuuden lisäämiseen ja asenneilmapiirin parantamiseen.
-> Koottava yhteen jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja hallitusohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä tehostaen niiden toteuttamisen ohjausta ja seurantaa.
2. ”Puututaan vihapuheeseen systemaattisella toiminnalla ja yhteistyöllä.”
– Tausta: Tunnistettu verkkovihapuheen yleistyminen. Vahvistettu eri tasoilla toimivien viranomaisten osaamista vihapuheeseen puuttumiseksi.
– Nykytila: Vihapuhe ja häirintä heikentävät yhteiskunnallista koheesiota ja turvallisuutta. Erityisesti verkossa tapahtuva maalittaminen eli työhön liittyvä järjestelmällinen häirintä koskee monia julkisella sektorilla työtä tekeviä akavalaisia, kuten poliiseja, oikeuslaitosta ja opetus-, sosiaali- ja terveysaloja sekä tieteen ja tutkimuksen ammattilaisia. Esimerkiksi Akava Works -kyselyyn (2021) vastanneista akavalaisista valtaosa kannattaa maalittamisen kriminalisointia.
– Toimenpide: Kriminalisoidaan maalittaminen oikeusministeriön (2022) ehdottamien periaatteiden mukaisesti. Maalittaminen otetaan täsmällisemmin huomioon myös työturvallisuuslaissa.
-> Työnteon tulee olla aina turvallista työympäristöstä riippumatta. Tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uusia keinoja ja vahvaa poliittista johtajuutta.
3. ”Tunnistetaan ja puretaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita.”
– Tausta: Tuotettu paljon tutkimustietoa ja tunnistettu suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa piilevää eriarvoistamista. Uudistettu yhdenvertaisuuslakia (2023) syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
– Nykytila: Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus ei toteudu yhteiskunnassa. Rakenteellinen syrjintä ja rasismi vaikeuttavat monien vähemmistöjen pääsyä työelämään ja koulutukseen. Tällä on havaittu olevan esimerkiksi Yhdenvertainen Suomi -ohjelman puitteissa merkittäviä välillisiä vaikutuksia toimeentuloon, yhteiskunnalliseen asemaan ja terveyteen.
– Toimenpide: Jatketaan tehtyjen yhdenvertaisuuslain uudistusten toimeenpanoa. Parannetaan heikommassa asemassa olevien oikeussuojaa mahdollistamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus määrätä hyvitystä – myös työelämän syrjintätapauksissa. Tuetaan viranomaisia, koulutuksenjärjestäjiä ja yrityksiä lakisääteisessä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Tehdään yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi aina sukupuolivaikutusten arvioinnin yhteydessä.
-> Lainsäädäntöä ja toimintamalleja tulee kehittää haavoittuvimmassa asemassa olevien näkökulmasta mahdollisuuksien tasa-arvon takaamiseksi.
Lausunnon päiväys 11.8.2023
Laatija Miika Sahamies ja Maria Löfgren
Dnro 072/62/2023
Lisätietoja:
