Näissä ehdotuksissamme korostamme seuraavia tekijöitä.
Työriitojen sovittelu kaipaa lisää resursseja
Työriitalakiin ei voida mielestämme asettaa valtakunnansovittelijaa kahlitsevaa palkka-ankkuria, vaan työ- ja virkaehtosopimusosapuolten on neuvoteltava palkkaneuvotteluissa sovellettavasta uudesta työmarkkinamallista keskenään.
Työriitojen sovittelujärjestelmää pitää kehittää perustamalla sovittelutoimiston yhteyteen puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Siten voidaan pohjustaa yhteistä kuvaa taloudesta eri sektoreilla ja toimialoilla.
Hallituksen linjaamaan työrauhalainsäädäntöpakettiin on tehtävä lausuntokierroksen jälkeen tasapainottavia toimia, kuten ulotettava hyvityssakkojen nosto myös työnantajapuolelle.
Paikallisen sopimisen mahdollistamiseksi myös pienissä yrityksissä yhteistoimintalain soveltamisala on säilytettävä nykytasolla ja henkilöstön hallintoedustusrajaa on laskettava 50 työntekijään, jotta tiedonkulku ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet paranevat.
Työlainsäädännön muutoksiin tarvitaan tasapainoa
Työntekijöille oikeus tulisi säätää oikeus irtisanoutua milloin tahansa määräaikaisesta työsuhteesta, joka kestää yli kuusi kuukautta. Tämä olisi yksilölle tärkeää, jos hänelle on tarjolla toistaiseksi voimassa oleva työsuhde määräaikaisen työsuhteen jatkuessa. Laajemmin tarkastellen tämä toisi liikkuvuutta työmarkkinoille.
Jos hallitus heikentää määräaikaisten työntekijöiden asemaa ja väljentää määräaikaisen työsuhteen edellytyksiä hallitusohjelman mukaisesti, määräaikaiselle työntekijälle pitää säätää oikeus irtisanoutua ilman perustetta solmitusta määräaikaisesta työsuhteesta ilman irtisanomisaikaa.
Ketjutuksen estämiseksi lainsäädäntöä pitää täsmentää siten, että raskaus- ja perhevapaa eivät olisi perusteltuja syitä olla tekemättä tai jatkamatta määräaikaista työsopimusta. Palvelussuhde- ja työsopimuslainsäädäntöä pitää muuttaa siten, että kielletään määräaikaisen palvelussuhteen uusimatta jättäminen raskauden tai perhevapaan perusteella sekä rajoittaa se kestämään raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan tai omaishoitovapaan alkuun.
Perhevapaalta palaaville työntekijöille on lisäksi säädettävä korotettu irtisanomissuoja, joka suhteutetaan perhevapaan pituuteen vanhempainvapaan päättymisestä lukien.
Lisäksi määräaikaisten työsopimusten ketjutuksen estämiseksi ehdotamme, että työnantajan olisi neuvoteltava määräaikaisten työsopimusten laajemmasta käytöstä yrityksen luottamusmiesten tai alaa edustavan ammattiliiton edustajien kanssa.
Tarkennamme esityksiämme määräaikaisuuksien ketjutuksen kiellon tehostamiseksi, jos valmistelu määräaikaisten työsopimusten sääntelyn muuttamiseksi aloitetaan.
Irtisanomista koskeva sääntely laajaan kokonaistarkasteluun
Korostamme, että yksilökohtaisessa irtisanomisessa on vaadittava jatkossakin painava ja asiallinen syy.
Jos irtisanomissuojaa muutetaan, muutokset on arvioitava tasapainoisena kokonaisuutena. Työnantajalle voitaisiin säätää Ruotsin mallin mukaisesti velvollisuus neuvotella työsuhteen jatkamisesta myös työntekijää edustavan järjestön kanssa, jos hän on järjestäytynyt.
Vähimmäisirtisanomisaikaa tulisi samalla pidentää ja korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä korottaa.
Irtisanotulle voitaisiin Ruotsin esimerkkiä seuraten antaa aina kirjalliset ohjeet siitä, miten irtisanomisen laillisuuden voi kiistää ja hakea tämän perusteella korvauksia.
Lisäksi laittomasti irtisanotulle voitaisiin säätää oikeus palata takaisin työhönsä Ruotsin mallia noudattaen.
Psykososiaalisen kuormituksen hallintaa parannettava
Esitämme, että nykyistä työturvallisuuslakia täsmennetään ja säädetään uusi asetus psykososiaalisesta kuormituksesta. Asetuksessa tulisi määritellä psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista, toimenpiteistä ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Ikäsyrjintä on jyrkästi ristiriidassa työurien pidentämiseen pyrkivän politiikan kanssa. Tarvitsemme toimenpideohjelman, jonka avulla pyritään vähentämään ikäsyrjintää poikkihallinnollisin toimin.
Osaamisen kehittämisen tueksi uusi malli
Olemme olleet mukana valmistelussa, jossa haetaan uutta tukimuotoa aikuiskoulutustuen tilalle jatkuvan oppimisen edistämiseksi ja osaajapulan korjaamiseksi. On välttämätöntä, että myös uudessa mallissa työnantaja osallistuu ammattitaitoa edistävän koulutuksen rahoitukseen ja mahdollistaa ajankäytön oppimiseen. Uusi tuki on saatava voimaan ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkautumista.
Työttömyysturvan leikkauksia muutettava maltillisemmaksi
Esitämme työttömyysturvan enimmäismaksuajan porrastamista palkansaajan työhistorian mukaan. Jos hallitus etenee ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamisessa, esitämme, että ensimmäinen porras asetetaan 4 kuukauden työttömyyden jälkeen. Asiantuntijatyössä rekrytointiprosessit saattavat kestää kuukausia. Leikkausten vastapainona tulisi luopua ansioturvan taitteesta. Työssäoloehtoa on mahdollista pidentää maltillisesti. Opiskelumahdollisuuksia työttömyysetuudella pitää parantaa.
Samapalkkaisuuden edistämiseksi hallituksen tulisi asettaa konkreettinen tavoite sukupuolten välisen palkkaeron pienentämiseksi nykyisestä 15,7 prosentista 10 prosenttiin tämän hallituskauden aikana.
Ensimmäisen sairauslomapäivän pitää olla palkallinen
Vastustamme ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Jos ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, yhä useampi todennäköisesti tulee sairaana töihin. Jos omavastuupäivä poistuu yli 5 vuorokauden sairauslomassa, pidemmät sairauslomat todennäköisesti lisääntyvät.
