– Yritystukia on hyvin monenlaisia, ja helppojen leikkauskohteiden etsimisen sijaan yritystukijärjestelmän kehittämistarpeita tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Yritystukijärjestelmän uudistamisen päämääränä olisi saada tuet hyödyttämään vahvemmin sekä yrityksiä että yhteiskuntaa. Samalla niiden tulisi tukea kasvua ja uudistumista sekä laajemmin yhteiskunnallista hyvinvointia. Haittavaikutusten kompensoimiseksi yritystuen yhteiskunnallisen tuottoasteen tulisi olla hyvin korkea, painottaa professori Timo Kuosmanen.
– Kehittämisen tavoitteena olisi lisätä markkinakilpailua, korjata markkinavääristymiä sekä edistää kannattavien yritysten kasvuedellytyksiä. Talouden rakenteita säilyttävien avustusten leikkauksista ja yritysten verotukien karsimisesta saavutettaisiin säästöjä, Kuosmanen jatkaa.
– Yritystukijärjestelmä kytkeytyy monin politiikkalohkoihin, kuten innovaatiopolitiikkaan, elinkeinopolitiikkaan ja veropolitiikkaan sekä valtion omistajapolitiikkaan. EU-sääntelyllä on oma merkityksensä kokonaisuudessa. Esimerkiksi yritysten T&K-tuet ovat yhteydessä innovaatiopolitiikkaan, jossa talouskasvun edistämisen näkökulmasta tulisi huomioida myös muun muassa startup- ja kasvuyritysten toimintaedellytykset. Yritysten verotuet kytkeytyvät laajemmin verojärjestelmään, jota tulisi kehittää läpinäkyvämmäksi, selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi, Kuosmanen toteaa.
Yritykset tarvitsevat korkealuokkaista osaamista
– Yritystukiraportin viesti on selkeä: yritysten T&K-toiminnan kasvattamista eivät rajoita kannustimet, vaan ennen kaikkea uusien ideoiden ja osaajien puute. Tämän ratkaisemisessa korkeakoulutuksella on ratkaiseva merkitys. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaamis- ja innovaatioperustan, jolle yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta rakentuu. Korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen ja tutkimuksen korkean laadun turvaamiseksi tarvitaan pitkäjänteinen strategia, joka vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta ja niiden mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän T&K-tarpeisiin, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Olemme esittäneet korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla sekä valtio T&K-rahoituksen suuntaamista suoraan korkeakouluille. Selvitys vahvistaa näkemystämme, että on tarkoituksenmukaista hyödyntää valtion osakeomistusta korkeakoulujen pääomittamisessa, Löfgren jatkaa.
– On vaikea yhtälö samaan aikaan pyrkiä parantamaan tuottavuuskasvua ja sopeuttamaan valtion taloutta. Yritystukijärjestelmän uudistaminen antaisi tähän työkaluja, kuten tuore selvitys osoittaa. Tukien kohdistaminen hankkeisiin, jossa on korkea yhteiskunnallinen hyöty, painopisteen siirtäminen isoista yrityksistä pk-yrityksiin sekä lainapainotteisuuden lisääminen tervehdyttäisivät julkista taloutta ja edistäisivät samalla tuottavuuskasvua, Löfgren toteaa.
Tutustu raporttiin https://akavaworks.fi/julkaisut/raportit/yritystuet-ja-yritystukijarjestelman-uudistaminen/
Seuraa raportin esittelyä ja keskustelua yritystukijärjestelmän kehittämisestä 21.10. kello 8.30–10 verkkolähetyksenä osoitteessa https://vimeo.com/event/5387195
Lisätiedot
Timo Kuosmanen, professori, puh. 050 466 4162
Maria Löfgren, Akavan puheenjohtaja, puh. 040 568 2798
