Pääjohtaja Guy Ryder oli pääpuhujana työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä juhlaseminaarissa, joka pidettiin Säätytalolla 11. helmikuuta Suomen 100-vuotisen ILO-jäsenyyden kunniaksi.
Ryderin mukaan Suomelle olisi luontevaa vahvistaa yhteistyötään ILOn kanssa perinteisesti vahvoilla alueillaan, kuten tasa-arvo- ja työturvallisuusasioissa.
Suomi liittyi Kansainväliseen työjärjestöön ensimmäisten maiden joukossa jo vuonna 1919, jolloin Suomen edustaja osallistui ensimmäiseen kansainväliseen työkongressiin Washington DC:ssä. Jäsenyys tuli voimaan 16. joulukuuta 1920 samalla, kun jäsenyys Kansainliitossa (nykyinen Yhdistyneet kansakunnat) astui voimaan.
ILO edistää toiminnallaan ihmisarvoista työtä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Järjestö luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia sekä valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa.
Kansainvälinen yhteistyö oli erityisesti itsenäisyyden alkuaikoina Suomelle erittäin tärkeä vakautta luova tekijä, joka tuki myös taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia ja yhteiskuntarauhaa. Tämä näkökulma on Ryderin mukaan korostunut useaan otteeseen historian aikana, varsinkin olojen ollessa vaikeat tai levottomat.
Sosiaalisen vuoropuhelun pitää elää ajassa
Ryder korosti puheessaan, että sosiaalinen vuoropuhelu on käytännönläheinen tapa hoitaa työmarkkina-asioita, jossa Suomella on kansainvälisestikin vertaillen vahvat perinteet. Joissakin asioissa Suomi on ollut edelläkävijän asemassa: Suomessa esimerkiksi tunnustettiin vuonna 1927 ammattijärjestöt ja poliittiset puolueet erillisiksi toimijoiksi. Ideologiset seikat eivät voineet estää järjestäytymisvapautta. Sama periaate otettiin käyttöön muutama vuosikymmen myöhemmin ILOssa, jossa se on yhä nykyisin tärkeä osa perusoikeuksien periaatetta.
Olosuhteiden muutokset on otettava huomioon sosiaalisen vuoropuhelun kehittämisessä. Nykyisin painottuvat työn uusien muotojen ohella muun muassa eriarvoistumisen estäminen, ihmisarvoinen työ ja kestävä kehitys. Työturvallisuus on keskeinen tavoite, jota edistetään osana YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa. Ryder huomauttaa, että maailmanlaajuisesti yli 2,7 miljoonaa ihmistä kuolee vuodessa tekemänsä työn takia.
Investoinnit osaamiseen, työpaikkoihin ja työhön aina tarpeellisia
Suomi on vaikuttanut ILOn toimintaan erityisesti tasa-arvon ja työturvallisuuden edistämiseksi. Viimeaikaisena korostuksena ollut sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus globalisaation oloissa.
– Kansainvälinen yhteistyö on vastatuulessa tässä ajassa. Monet pelot ja huolet murentavat luottamusta, mutta yhteistyön avulla voidaan vahvistaa sitä, huomauttaa Ryder ja kannustaa samalla Suomea jatkamaan aktiivista työtä ILOn toiminnassa.
Osaamiseen on panostettava, jotta muutosten kohtaaminen on sujuvaa. Ryder kuvasi ILOn toimintaa kahtena polkuna: yhtäältä ILO tutkii kehityssuuntia, ohjaa ja muovaa niitä sekä toisaalta turvaa työelämän perustaa muuttuvissa oloissa. Teknologian kehitys, ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos ja liikkuvuus luovat epävarmuutta nykyisessä työelämässä ja yhteiskunnassa, samoin populismi.
– Muutosten huomioonottaminen ja kohtaaminen hallitusti on olennaista uskottavuudelle. Kilpailukyvystä on huolehdittava, mutta se ei saa tapahtua työntekijöiden oloja heikentämällä. Siten ei saavuteta pitkällä aikavälillä hyötyjä. Vastavuoroisuus, oikeudenmukaisuus ja reiluus ovat tärkeitä kaikkialla maailmassa, vaikka eri puolilla maailmaa ollaan hyvin erilaisissa tilanteissa, muistuttaa Ryder.
Ryder toivoo, että Suomi ratifioi pian yleissopimuksen väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi työssä (yleissopimus 190), joka solmittiin viime vuonna. Parhaillaan ILOssa selvitetään, miten työturvallisuus ja -suojelu voitaisiin tunnustaa työelämän perusoikeuksiksi.
Lue pääjohtaja Ryderin puhe ILOn sivustolta
Ryder salutes Finland’s contribution to ILO’s work
Teksti ja kuvat: Ritva Siikamäki
Kansainvälinen työjärjestö ILO lyhyesti
Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin vuonna 1919 joten se vietti toimintansa 100-vuotisjuhlaa vuonna 2019.
ILOssa on 187 jäsenvaltiota.
ILO luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia, joista tärkeimmät liittyvät työntekijöiden perusoikeuksiin.
ILO toimii kolmikantaisesti. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat sen työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa.
Kansainvälinen työkonferenssi on ILOn ylin päättävä elin. Se kokoontuu joka kesä. Työkonferenssissa päätetään yleissopimusten ja suositusten hyväksymisestä sekä asetetaan ILOn hallintoneuvosto.
ILOn pääjohtaja on ollut keväästä 2012 Guy Ryder, joka on nyt toisella kaudellaan.
Vastuu ILO-asioiden hoidosta Suomessa kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle yhdessä muiden ministeriöiden kanssa sekä valtioneuvoston asettamalle kolmikantaiselle Suomen ILO-neuvottelukunnalle.
Tutustu ILOn toimintaan www.ilo.org
Työministeri Tuula Haatainen: Yhteiset haasteet suuria, yhteistyön tarve suurempi kuin koskaan aiemmin
Työministeri Tuula Haatainen muistutti Suomen korostavan ihmisarvoisen työn edistämistä EU:ssa ja muualla maailmassa. Työ on tehokkain tapa poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
Työministeri Tuula Haatainen huomautti avauspuheessaan, että kolmikantaisen toiminnan juuret ovat nimenomaan kansainvälisessä toiminnassa. ILO edusti Suomen itsenäistyessä erityisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vuoropuhelua, joiden avulla rakennettiin yhteiskuntarauhaa.
Haatainen muistutti Suomen korostavan ihmisarvoisen työn edistämistä EU:ssa ja muualla maailmassa. Työ on tehokkain tapa poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Erityisesti naisten työmarkkina-aseman parantaminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia perheiden ja yhteisöjen toimeentulon parantamiseen.
Työelämän muutokset otettava huomioon säätelyssä
Paneelikeskustelu pohti työmarkkinoiden tulevaisuuttaa. Paneeliin osallistuivat työministeri Tuula Haatainen, ILOn pääjohtaja Guy Ryder, EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painotti, että työmarkkinoiden osapuolten tulee kantaa vastuu toiminnastaan erityisesti jäsenten suuntaan. Vuoropuhelun tulee tuottaa tuloksia ollakseen merkityksellistä. Työn tekemisen uudet tavat edellyttävät, että luodaan uutta sääntelyä ja osallistutaan aktiivisesti vuoropuheluun kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.
– Työmarkkinaneuvotteluja käydään parhaillaan kovan huomiokilpailun keskellä, huomautti Eloranta. Hän muistutti, että media tai sosiaalinen media eivät palkitse konsensuksen tai kompromissien rakentajia, vaan ne ”elävät” erimielisyyksistä ja ristiriidoista.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painotti kolmikantaisen yhteistyön ja sosiaalisen dialogin mutta myös koulutuksen ja osaamisen merkitystä ihmisarvoisen työn edistämisessä.
Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen korosti, että osaamisen kehittäminen, kestävän kehityksen edistäminen, ilmastotoimet ja tasapainoiset kauppasopimukset ovat olennaisia työelämän kehittämisessä ja yhteistyössä lähivuosina.
