Toiminnanjohtaja Maria Löfgren muistuttaa, että jo nyt asiantuntijatyö läikkyy vapaa-aikaan ja ihmiset joustavat työn suuntaan, mutta yhtä lailla siviilielämän arki iloineen ja suruineen tulee työntekijöiden mukana työpaikalle.
Ehdotuksen taustalla on myös EU:n viime kesän hyväksymä työelämän tasapainodirektiivi, joka korostaa muun muassa hoivan tarpeen kasvavan väestön ikääntyessä. Direktiivi painottaa, että jäsenvaltioiden tulee ottaa kasvava hoivatarve huomioon politiikan tasolla.
EU kannustaakin direktiivillään jäsenvaltioita ottamaan käyttöön korvauksen omaishoitovapaalla oleville. Erityisen tärkeänä tätä pidetään sen vuoksi, että myös miehet saataisiin mukaan jakamaan hoivavastuuta.
– Me JUKOssa emme halua odottaa, miten poliittinen päätöksentekomme etenee asiassa. Tälläkin hetkellä joku omaistaan hoitava yrittää järjestää saattohoitovapaata palkattomana, vuorotteluvapaana tai käyttämällä lomiaan. Pitkät poissaolot palkatta tuovat mukanaan lisäksi taloudellisia huolia muun epävarmuuden ja surun rinnalle, Löfgren huomauttaa.
Hintalappua saatto- ja omaishoitovapaalle on mahdotonta Löfgrenin mukaan arvioida tarkasti, koska vastaavia poissaolo-oikeuksia ei ole ollut aiemmin.
– Emme siis tiedä ”käyttöastetta”. On kuitenkin niin, että näissä vaikeissa perhettä ja lähiomaisia kohdanneissa tilanteissa poissaolo-oikeus on usein kytkeytynyt poissaolijan omaan sairauslomaan. Työnantajalle kysymys on joka tapauksessa työntekijän poissaolosta. Työnantaja ei saa Kela-korvausta sairastumispäivältä eikä sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä.
JUKOn saattohoitovapaa
- Perheenjäsenen tai muun lähiomaisen hoitamiseksi tilapäinen, enintään 5 päivän palkallinen vapaa/vuosi.
- Hoivan tarve voi liittyä myös lähiomaisen kuoleman lähestymiseen eli saattohoitoon.
- Oikeus hoitaa puolisoa, vanhempaa tai muuta lähiomaista EU-direktiivin tarkoittamissa tapauksissa.
Tiedotten alkuperäinen julkaisuaika 5.3.2020.
