Akava on palkansaajien ja opiskelijoiden sekä yrittäjien ja itsensätyöllistäjien keskusjärjestö. Suurin osa noin 30 000 yrittäjä- ja ammatinharjoittajajäsenestä on yksinyrittäjiä. Juuri heihin koronakriisi iskee voimakkaasti.
Akava on ollut tiiviisti mukana rakentamassa siltaa kriisin yli ja ehdottanut monia toimia yksinyrittäjien tilanteen helpottamiseksi (kts. oheinen luettelo).
Viime viikolla maan hallitus julkisti yrittäjien ja yritysten avuksi laatimansa 15 miljardin euron tukipaketin. Mukana on useita Akavankin ehdotuksia. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni yrittäjä selviäisi äkillisen kriisin aiheuttamasta asiakaskadosta ja kassakriisistä. Yleisenä toimintaperiaatteena on, että pankit jakavat rahaa ja valtio takaa. Finnveran valtuuksia nostettiin 10 miljardilla eurolla, mikä helpottaa pk-yrityksille lainan saamista. Business Finlandin rahoituspalveluita lisättiin 150 miljoonalla eurolla ja ELY-keskusten kehittämishankkeisiin tuli lisärahaa 50 miljoonaa euroa.
Verojen sekä työntekijän ja yrittäjän eläkevakuutusmaksujen hoitamiseen saa lykkäystä ensivaiheessa kolme kuukautta, mikä on kaikkiaan 3–4,5 miljardin euron tuki. Yksinyrittäjän toimeentuloon ja henkiseen jaksamiseen kiinnitettiin myös huomiota. Kaikki yrittäjät saavat tilapäisesti oikeuden työttömyyspäivärahaan eikä yritystä tarvitsee lopettaa. Valtio perustaa auttavan puhelimen, josta saa apua henkiseen hyvinvointiin sekä talousneuvontaa.
Monipuoliset laina- ja rahoitusmahdollisuudet ovat enemmän kuin tarpeen poikkeuksellisessa tilanteessa, mutta monelle pien- ja yksinyrittäjälle tilanne on edelleen kestämätön. Kulut juoksevat koko ajan eikä rahaa ole. Sosiaalisen median keskusteluryhmissä ja lehtijutuissa vaaditaan enemmän suoraa rahoitusta ja tukea.
Tarvitaan henkistä ja taloudellista venymistä. Miten pitkälle valtion rahat riittävät? Kuinka paljon Suomi voi ottaa lisää velkaa? Miten voimme koko yhteiskunnan voimin turvata yrittäjien toimeentuloa, työpaikkoja ja koko maan elinvoimaa? Kestääkö kuntien talous? Näihin kysymyksiin etsitään ratkaisuja pitkään vielä silloinkin, kun pahin joskus on ohi.
Uusi tilanne saattaa ”isossa kuvassa” muuttaa, millaisia vaatimuksia asetamme globaalille markkinataloudelle ja sen tehokkuudelle. Talouden haavoittuvuus tiedostetaan selkeämmin. Tehokkuusvaatimusten tilalle saattaa tulla voimakkaammin pyrkimys taloudelliseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Kansallinen terveyspolitiikka nivoutuu tiiviimmin ja läpinäkyvämmin osaksi turvallisuus- ja talouspolitiikkaa.
Tässä hetkessä on kuitenkin keskityttävä tekoihin, analyysien aika on myöhemmin. Tehdään se, mitä voidaan. Jokaisella on mahdollisuus olla mukana: autetaan pien- ja yksinyrittäjää, ostetaan lahjakortteja, tilataan tuotteet verkkokaupasta tai noudetaan vaikka ruokaa kotiin lähikuppilasta. On meidän kaikkien etu, että yrittäjät ja yritykset selviytyvät.
Lisätietoja:
