Suomalaiset opettajat ovat nyt melkoisen tulikokeen äärellä: miten saada oppilaat opiskelemaan etänä, vaikeina aikoina?
Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa eletään poikkeustilan aikaa. Suomen hallituksen päätöksestä Uudenmaan rajat on suljettu, jotta koronaviruksen leviäminen saataisiin hallintaan. Julkisia tiloja on suljettu, hallitus on kieltänyt yli kymmenen hengen kokoontumiset ja yli 70-vuotiaita kehotetaan pysymään kodeissaan.
Ne suomalaiset, joille se on mahdollista, ovat siirtyneet tekemään töitä etänä. Ravintolat, baarit ja kahvilat on suljettu hallituksen määräyksellä. Jokaiselta ihmiseltä vaaditaan nyt sitkeyttä välttää tarpeettomia lähikontakteja.
Tämäkin haastattelu tehdään Skypen välityksellä.
Vattuniemen alakoulun opettaja Tiina Halttunen työskentelee tällä hetkellä kotona, kuten sadat opettajat ympäri Suomea. Koululaiset opiskelevat kotoa käsin, vaikka perusopetuslaki ei tunne etäopetusta ja siirtymää valmisteltiin ainoastaan yhden päivän ajan.
Koulut pysyvät kiinni 13. toukokuuta asti. Opetusministeri Li Andersonin mukaan 1.–3. luokkien oppilaat voivat yhä osallistua lähiopetukseen, mutta hallitus suosittelee heidän pitämistään kotona etäopetuksessa.
Halttunen on ollut opettajana 31 vuotta. Lauttasaaressa hän on opettanut vuodesta 2003 lähtien. Syyslukukauden Halttunen oli opintovapaalla ja kirjoitti väitöskirjaansa, jota hän kuvailee leikkimielisesti ”hyväksi ja halvaksi harrastukseksi”.
Tällä hetkellä hänellä on vastuullaan toisen luokan oppilaita Vattuniemen uudessa koulussa, joka avattiin joulun jälkeen. Tilanne tammikuussa oli aluksi kaoottinen, sillä koulussa ei ollut ensimmäisellä viikolla saippuaa tai vessapaperia.
Nyt tilanne vasta poikkeuksellinen onkin.
– Osa vanhemmista otti lapsensa pois koulusta jo ennen hallituksen linjauksia, sanoo Halttunen.
Siirtyminen etäopetukseen on pakottanut opettajat muuttamaan opetusmenetelmiään hyvin nopeasti.
Etätehtävät tehdään pääasiassa Google Classroom -sovelluksen avulla. Ne oppilaat, joilla ei ole kotona tietokonetta tai tablettia, saavat koululta laitteita lainaksi.
Ilmastonmuutoksen edetessä erilaiset poikkeusolosuhteet voivat yleistyä. Viranomaisten on pakko varautua toimenpiteisiin, joita tälläkin hetkellä on käynnissä. Tästä näkökulmasta katsoen pandemia voi toimia maailmanlaajuisena oppituntina ihmiskunnalle.
– Toivon, että etätyön mahdollisuus vakiintuu ja ihmiset oppivat siihen. Se helpottaisi asumista myös kehäkolmosen ulkopuolella.
Halttunen löytää tilanteesta samanaikaisesti myös ympäristön näkökulmasta hyviä puolia: fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen hetkellisesti on hyväksi maapallolle.
Halttunen on opettajan työn ohessa pitänyt kestävän kehityksen koulutuksia muille opettajille.
– Opettajat ovat aivan keskeisessä roolissa ilmastotyössä.
Tällä hetkellä ilmastonmuutos on mukana koulujen opetussuunnitelmissa varhaiskasvatuksesta lukioihin asti läpäisevänä aiheena, jota opetetaan monien eri oppiaineiden yhteydessä. Opetuksessa voi olla kuitenkin eri painotuksia. Teemaa käsitellään ripoteltuna eri oppiaineiden tunneilla esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta.
– Ilmastonmuutoksesta opettaminen riippuu siitä, onko kouluissa aiheen pariin riittävän innostuneita opettajia ja rehtori, joka antaa toimintaan tarvittavia resursseja.
Aihetta opettaville pitäisi Halttusen mielestä olla säännöllinen korvaus.
– Kestävän kehityksen työhön ei ole minkäänlaista valtakunnallista erikseen sovittua rahaa olemassa. Se on valtava puute.
Halttusen mukaan opettajilla on omat kiinnostuksen kohteet, jotka näkyvät opetuksessa, kuten musiikki tai taide.
– Ilmastonmuutosta pitäisi käsitellä samalla tavalla kuin jako- ja kertolaskuja, sanaluokkia tai muita asioita, jotka käydään perusteellisesti läpi riippumatta siitä, onko opettaja motivoitunut vai ei.
Halttunen on tehnyt oppilailleen esityksen, jossa vääntää rautalangasta, mistä ilmaston lämpenemisessä on kyse, ja miten se vaikuttaa maapalloon. Luonnontieteellisten faktojen esittämisen lisäksi hän haluaa korostaa oppilaille, miten kuka tahansa voi torjua ilmastonmuutosta.
– Jaksan innostua ajatuksesta, että olemme yhdessä oppilaiden kanssa ideoimassa ratkaisuja polttaviin ongelmiin.
Halttunen toteaa, että hänen uransa huippuhetket liittyvät kestävään kehitykseen ja vanhemmilta saatuun palautteeseen. Oppilaat kertovat oppimansa perusteella kotona, miten aikuisten pitäisi elää. Vanhemmat ovat kiittäneet Halttusta siitä, että ”koulussa oikeasti opitaan jotain”.
Halttunen ja Lauttasaaren ala-asteen oppilaiden ympäristöraati voittivat vuonna 2011 Helsingin kaupungin järjestämän energiainnostajakilpailun, josta he saivat 3 500 euron palkinnon. Tuolloin oppilaat kehittivät yhdessä Halttusen johdolla raportointimallin, jota hyödynnettiin eri julkisissa rakennuksissa.
Oppilaat arvioivat esimerkiksi miten energiaa käytettiin ja millä tavoin jätteenlajittelu toteutui muun muassa Opetushallituksen tiloissa.
Suunnittelutyössä oli mukana kaikilta alakoulun luokilta oppilaita. ”Tarkastuskäyntejä” tekivät ainoastaan 4.–6. luokkalaiset oppilaat. Lopuksi yli neljäsataa raporttipaperia koottiin yhteen risuineen ja ruusuineen. Oppilaat pääsivät pitämään esityksen johtoryhmille.
– Oli ihanaa nähdä oppilaiden voimaantuminen siihen, että he ovat asiantuntijoita ja heidät otetaan huomioon päätöksenteossa.
Halttusen mukaan suomalaisilla kouluilla olisi vielä paljon parannettavaa siinä, miten ilmastonmuutoksen torjunta huomioidaan.
– Koulun toimintakulttuuri pitäisi olla kestävän kehityksen mallin mukainen kaikissa hankinnoissa. Aina pitäisi miettiä, miten toimitaan ilmaston kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Myös opetuksen filosofiassa pitää tapahtua nytkähdys.
– Vanhassa koulussa pärjäsivät ne, jotka teki asiat juuri niin, kuten käskettiin. Nyt meidän tärkein tehtävä ei ole valmistaa oppilaita vallitsevien käytäntöjen mukaisesti. Yhteiskuntamme ei ole tällä hetkellä ilmastovastuullinen.
Halttusen mukaan tarvitaan järeä ”käsitemaailman muutos”, jossa kouluilla on ensisijaisen tärkeä rooli.
– Tärkeintä ei ole se, että kasvatetaan tottelevaisia yhteiskunnan jäseniä, jotka tekevät kuten ylempi taso määrää, vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä.
Halttunen osallistui oppilaittensa kanssa ilmastomielenosoitukseen Lauttasaaripäivillä vuonna 2008. Oppilaat suivaantuivat tuolloin muun muassa siihen, että vanhemmat kyyditsivät autoilla oppilaita kilometrin päähän kouluun. Oppilaat tekivät pahvista lupausten puun, johon aikuiset pystyivät kirjoittamaan erilaisia ilmastolupauksia.
Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut nuorisobarometrin tulosten mukaan voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana. Halttusen oppilaita onkin ollut osoittamassa mieltä ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta myös viime keväänä.
Halttusen mukaan opettaja ei ole maljantäyttäjä, vaan tulensytyttäjä.
– Lapset ovat motivoituneita etsimään tietoa, jota he tarvitsevat, kun heillä on innostuksen liekki. Haluan opettaa lapsia ratkomaan ongelmia ja elämään maapallon resurssien mukaan. Se ei ole kurjaa, inhottavaa tai tylsää elämää. Se on hyvää elämää.
Teksti: Johannes Roviomaa
Kuvat: Tiina Halttusen kotiarkisto