Työikäisille vastikkeettomasti jaettava perustulo ei toistaiseksi herätä innostusta kymmenessä suurimmassa ammattiliitossa.
Lännen Medialle tehtyjen haastatteluiden mukaan vain yksi isoista liitoista, Tekniikan akateemiset, suhtautuu perustuloon selkeän neutraalisti. Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Tehy asennoituvat perustuloon varautuneesti mutta näkevät siinä myös mahdollisuuksia.
Loput seitsemän liittoa suhtautuvat perustuloon lähtökohtaisen kielteisesti: Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer sekä Insinööriliitto.
Kustakin ammattiliitosta haastateltiin puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa tai edunvalvontajohtajaa. PAM:sta haastateltiin tutkimuspäällikköä. Haastattelut tehtiin toukokuussa, ja niiden toteuttamista tuki Akavan Erityisalojen Koulutussäätiö.
Vähentyisivätkö kannustimet työntekoon?
Syitä isojen ammattiliittojen varauksellisille perustulonäkemyksille on useita. Keskeisenä pelkona on se, että vastikkeettomasti jaettava perustulo passivoisi ihmisiä ja heikentäisi hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Näin pelätään erityisesti Teollisuusliitossa, OAJ:ssa, Ammattiliitto Prossa, SuPerissa sekä Insinööriliitossa.
– Ihmisille ei voi maksaa pelkästään kotona oleskelusta ja harrasteluista. Se ei ole kansantaloudellisesti järkevää tai edes mahdollista. Lisäksi työnteko vahvistaa yksilöiden hyvinvoinnin eri osa-alueita, kuten sosiaalisia suhteita ja yhteiskunnallista osallistumista, linjaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Jäsenistöltään naisvaltaisissa ammattiliitoissa arvellaan myös, että perustulo toimisi loputtomana kotihoidontukena nykyistä useammalle naiselle.
– Jo nyt kotihoidontukea käyttävät pääosin naiset, erityisesti matalasti koulutetut. Perustulosta voisi tulla järkyttävä loukku heille, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kuvailee.
Sosiaaliturvan rahoituspohja vaarassa rapautua
Lisäksi isoissa ammattiliitoissa – erityisesti Teollisuusliitossa, JHL:ssä, Tehyssä, Rakennusliitossa ja Insinööriliitossa – pelätään, että perustulo alkaisi vähitellen kompensoida palkkoja monilla aloilla ja isot yritykset keräisivät voitot.
– Työelämä ei saa muuttua siihen suuntaan, että sosiaaliturvalla järjestelmällisesti korvattaisiin palkkoja. Suomessa on jo palkkatukijärjestelmiä, eikä niitä tarvita yhtään lisää, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiivistää.
Lisäksi isoista ammattiliitoista muistutetaan, että kansantaloudellinen tilanne voisi käydä mahdottomaksi perustulon myötä. Jos ihmiset eivät tekisi yhtä paljon töitä kuin nykyään ja jos työnantajat alkaisivat tarjota matalapalkkaisia silpputöitä ”kunnon” töiden sijasta, miten veroja pystyttäisiin keräämään riittävästi sosiaaliturvaa varten?
– Kuka maksaa perustulosta koituvan laskun? Perustulosta on helppo puhua ideaalisella tasolla, mutta heti kun aletaan laittaa lukuja paperille, ongelmia alkaa ilmetä, Teollisuusliiton toinen varapuheenjohtaja Heli Puura toteaa.
- Teksti: Sini Lemmetty
- Kuva: Ida Pimenoff
Lähtökohtana osaaminen, osallisuus, kannustavuus, vastikkeellisuus ja toimivat palvelut
Johtava asiantuntija Katri Ojala kommentoi ammattiliittojen perustulonäkemyksiä. Hän toteaa, että Akava ei ole muodostanut kantaa perustuloon yksittäisenä ratkaisuna.
– Sosiaaliturvauudistusta tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa keskeistä on muun muassa kannustavuus, osallisuus ja vastikkeellisuus. Sosiaaliturvaa tulisi kehittää niin, että se kannustaa työllistymään ja tekemään lisää työtä. Lisäksi työelämän muutokset pitää ottaa huomioon, jotta työntekijällä on riittävä turva koko elämän ja työuran aikana, sanoo Katri Ojala.
Ojala korostaa, että sosiaaliturvan tulee seurata mukana työnteon muodosta toiseen siirryttäessä. Sosiaaliturvan kehittämisessä pitää varmistaa jokaisen oikeus perustuslain mukaiseen turvaan.
– Työtuloista tulisi jäädä jatkossa käteen enemmän, vaikka sosiaaliturvan osuus pienenee työtulojen lisääntyessä. Oma aktiivisuus, vaikkapa työn hakeminen, palveluihin osallistuminen tai vapaaehtoistyö, parantaisi taloudellista asemaa.
–Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ei voida toteuttaa ilman toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita, Ojala huomauttaa.
– Vireillä olevassa Toimi-hankkeessa arvioidaan perusturvan kehittämistä sekä työn tekemisen kannustavuuden että perusturvaetuuksien riittävyyden näkökulmasta. Hankkeen aikataulu ulottuu vuoden 2019 helmikuun loppuun asti. Hanke tukee poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin 2019 valmistautuvia puolueita perusturvaa ja toimeliaisuutta uudistavien näkemysten muodostamisessa.
Sosiaaliturva on syyperusteista ja sen perustana on yksilö
– Syyperusteisuuden ja tarveharkinnan tulisi säilyä sosiaaliturvan lähtökohtina. Sosiaaliturvan perusyksikkö on yksilö, mutta kotitalouden rakenteella voi olla merkitystä asumisen tukemisessa ja viimesijaisessa sosiaaliturvassa. Nykyisiä perusturvaetuuksia voidaan yhtenäistää ja yhdistää asteittain. Uudistuksen ulkopuolelle tulisi jäädä opintotuki, ansiosidonnainen turva ja työeläkkeet, Ojala kuvailee.
- Teksti: Ritva Siikamäki
- Kuva: Liisa Takala
