Kunnon työn päivän viesti on erittäin ajankohtainen Suomessakin. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä pienenevien ikäluokkien maassamme sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi että väestön huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuviin ongelmiin vastaamiseksi. Kestävän ja oikeudenmukaisen maahanmuuttopolitiikan rakentaminen edellyttää, että osana merkittäviä maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä huolehditaan väärinkäytösten torjumisesta.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on Suomessa oletettua laajempaa. Tähän viittaavat yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulleet yhteydenotot ja aluehallintovirastojen työsuojelutarkastuksilla saadut tiedot. Myös julkisuudessa on raportoitu viime aikoina huolestuttavan paljon siivous- ja ravintola-alaa sekä kausityövoimaa koskevista räikeistä hyväksikäyttötapauksista. Hyväksikäyttö ilmenee tyypillisesti esimerkiksi alipalkkauksena, ylipitkinä työpäivinä ilman korvausta, sairausloman pitämisen kieltämisenä tai maksun ottamisena työpaikasta tai työntekijän oleskeluluvasta. Usein ulkomaalaista työntekijää myös pelotellaan olemassa olevan oleskeluluvan menettämisellä tai annetaan virheellistä tietoa työntekijän oikeuksista ja työnantajan vaikutusvallasta.
Työ- ja elinkeinoministeriössä toimii parhaillaan työryhmä, joka pohtii ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyä osana hallituksen harmaan talouden torjunnan strategiaa. Ryhmä sai vastikään valmiiksi ensimmäisen toimenpidekokonaisuutensa. Se koostuu 14 toimenpide-ehdotuksesta, jotka koskevat sekä lainsäädäntötoimia että viranomaisten ohjeistukseen ja yhteistoiminnan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä.
Toimenpide-ehdotuksissaan työryhmä esittää muun muassa hyväksikäytön seuraamusten tarkentamista siten, että seuraamukset kohdistuisivat uhrin sijaan hyväksikäyttöön syyllistyvään työnantajaan nykyistä paremmin. Lisäksi työryhmä ehdottaa viranomaisresurssien lisäämistä. Työryhmä esittää, että viranomaisten yhteistyömahdollisuuksia vahvistettaisiin parantamalla tiedonvaihtoa sekä valvonta- ja muiden havaintotietojen käyttöä. Työryhmän on tarkoitus valmistella lisätoimenpiteitä ja jatkaa työtään vuoden 2021 loppuun saakka.
Raportissaan työryhmä mainitsee, että kaikkein heikoimmassa asemassa ovat vähän koulutetut ja ”länsimaisia kieliä” taitamattomat työntekijät, myös opiskelijat ja turvapaikanhakijat. He ovat vaarassa joutua hyväksikäytön uhreiksi. Pohdittaessa laajemmin työperäisen maahanmuuton kokonaisuutta on varmistettava, että kaikille maahantulijoille on tarjolla kielikoulutusta ja käytössä on nopeammat maahantuloon ja työntekoon oikeuttavat lupaprosessit kuin nykyisin. Pidemmälläkin aikavälillä osaamis- ja koulutustason nosto on kaikkein kestävin ratkaisu työllistymisen ja omien oikeuksien puolustamisen näkökulmasta.
Lisätietoja
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn työryhmän toimenpide-ehdotukset
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma 2020–2023
