Kun Suomi kahdeksankymmentäluvun lopulla alkoi siirtyä vahvemmin osaksi läntistä maailmaa, seurasi 1970-luvun ilmapiirissä varttunut Jari Jokinen kehitystä mielenkiinnolla. Sananvapaus, ihmisoikeudet ja vapaus kaiken kaikkiaan sekä näiden vahvistuminen puhuttelivat Jokista.
– Suomi oli ennen pysähtynyt. Kun kasvoi maassa, jossa presidentin nimi ja presidentti-instituutio olivat identiteettejä, muutos toi happea. Tervehdin sitä ilolla.
Itselleen tärkeiksi arvoiksi Jokinen mainitsee myös TEKin arvot välittävyys, aikaansaavuus ja uteliaisuus.
– Olemme kuunnelleet jäseniämme hyvin tarkkaan ja TEKin jäsenmäärä on kasvanut. Muutosjohtaminen TEKissä on synnyttänyt hyvän kehityksen, ja yhä useampi jäsen löytää tiensä TEKin palveluiden äärelle.
– Akavan jäsenkunta on hyvin moninaista ja jatkuvasti tapahtuu isoja muutoksia työelämässä ja yhteiskunnassa. Se haastaa meidät parantamaan vuorovaikutusta yhteisössämme.
Jokinen myös ehdottaa, että tiedonkulku esimerkiksi Akavan puheenjohtajiston ja työvaliokunnan välillä voisi olla vilkkaampaa ja siten luottamusta vahvistavaa.
Koska Akavan jäsenjärjestöt on erilaisia, myös intressit ovat erilaisia.
– Kaikki ei aina miellytä kaikkia. Silloin liimana olisi luottamus: joskus noudatetaan yksien painotuksia ja oma vuoro tulee sekin ajallaan.
Jokinen toivoo, että puheenjohtaja ei jäisi julkisuudessa yksin kannanottoineen, vaan keskustelijoita olisi enemmän sosiaalista mediaa myöten.
Puheenjohtajana hän lähtisi yhdessä keskustelemaan ja kirkastamaan, mitkä ovat ne edunvalvonnalliset muutokset, joita erityisesti kannattaisi painottaa työelämän muutoksessa. Ajankohtaisia ovat esimerkiksi etätyö, siihen liittyvät vastuukysymykset, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen.
Mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen yhdeksi syyksi Jokinen mainitsee työn vaatimusten kasvamisen. Päätteiden äärellä asiantuntijatyötä tekeville työntekijöille on helppo delegoida lisää työtä.
– Mutta miten esimerkiksi työaikaa todellisuudessa seurataan? Entä onko palautumiselle mahdollisuuksia? Tässä mielessä työelämä on aika villi maailma.
Työllisyysaste pitäisi Jokisen mukaan saada korkeammaksi. Työperäisessä maahanmuutossa pitäisi siinäkin onnistua.
Korkea koulutustaso on ollut Suomen vahvuus ja sen hän soisi vahvistuvan.
– Tässä asiassa ei saa herpaantua yhtään. Korkeakoulutettujen osuus on laskenut meillä alle OECD-keskiarvon. Nykyisen systeemin toimivuus pitää katsoa läpi varhaiskasvatuksesta lähtien.
Teksti Iida Ylinen, kuvat Liisa Takala
