Alustatalous ravistelee perinteistä työn tekijän ja teettäjän välistä suhdetta

Akava selvittää alustatalouden mahdollisuuksia ja haasteita pohjoismaisessa tutkimuksessa. Esimerkkejä uudenlaisesta bisnesmallista ovat vihreän talouden osaamishaasteiden tunnistaja Solved ja liikennevälineitä palveluksi ketjuttava MaaS Global.

24.10.2018

Etsii, löytää, yhdistää

Solved on internetissä toimiva globaali markkinapaikka, jonka osaajapankista ympäristöongelmiin ratkaisuja kehittävät organisaatiot voivat etsiä kuhunkin hankkeeseensa sopivimmat kompetenssit.

– Verkostossamme on yli 3 000 vihreän talouden asiantuntijaa yli 70 maassa. Joukossa on freelancereita, yrittäjiä sekä yritysten palveluksessa työskenteleviä, kertoo Solved – The Cleantech Company Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pia Erkinheimo.

Bisnesidean taustalta löytyy energiatehokkuuden, kiertotalouden, puhtaan energian ja älykkäiden kaupunkien kehittämiseen tarvittavan asiantuntemustarpeen tunnistaminen.

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaiseminen vaatii poikkitieteellistä ja moniammatillista osaamista. Asiantuntijoiden rekrytointi on usein innovaatiohankkeen työläin vaihe, sillä heitä on etsittävä eri puolilta maailmaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden verkostojen kautta, Erkinheimo kertoo.

Toinen Suomessa syntynyt kansainvälinen alustatalousyritys on liikkumisen ratkaisuja kehittävä MaaS Global. Yrityksen perustaja Sampo Hietanen uskoo, että  ihmiset luopuvat mielellään omista autoistaan, jos jollain muulla tavalla on mahdollista siirtyä paikasta toiseen vaivattomasti ja huolettomasti.

– Suomessa on tehty jo kaksi miljoonaa Whim-matkaa, ja sovelluksen käyttäjiä on tällä hetkellä noin 70 000, Hietanen kertoo.

Ketjuttaa, paketoi, konseptoi

Siinä missä Solved yhdistää vihreän talouden organisaatiot ja ihmiset, Whim ketjuttaa erilaiset liikennevälineet kiinteähintaiseksi kokonaisuudeksi, josta paikasta toiseen siirtyjä valitsee kuhunkin tilanteeseensa parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Otetaan esimerkiksi Assi Asiantuntija. Työmatka taittuu metrolla, ja palaveriin hän polkaisee kaupunkipyörällä. Teatteri-illan jälkeen taksi tuo kotiin mukavasti, ja viikonlopun mökkireissulle koko perhe ajaa vuokra-autolla.

– Kun kaupunkilaisella on kännykässään Whim, hän matkustaa valitsemansa kiinteähintaisen paketin puitteissa rajattomasti, Hietanen kuvailee.

Tällä hetkellä MaaS Globalin palveluksessa on 70 vakituista työntekijää muun muassa markkinoinnin, data-analytiikan, myynnin, hinnoittelun, laadunvalvonnan ja konseptin kehittämisen tehtävissä. Lisäksi asiantuntijapalveluja ostetaan kymmeniltä ulkopuolisilta osaajilta.

”Haluan sitouttaa ihmisiä vakituiseen työsuhteeseen, sillä ei tällainen pitkäjänteinen uuden luominen onnistu ilman vahvaa ydinporukkaa”, sanoo MaaS Globalin perustaja Sampo Hietanen.

– Vuodenvaihteeseen mennessä meitä on jo sata. Haluan sitouttaa ihmisiä vakituiseen työsuhteeseen, sillä ei tällainen pitkäjänteinen uuden luominen onnistu ilman vahvaa ydinporukkaa. Kaikki eivät kuitenkaan halua vakinaistaa tehtäväänsä; monet haluavat myydä osaamistaan, ja määritellä esimerkiksi työaikansa itse, Hietanen sanoo.

Työ monimuotoistuu

– Alustatalous on uusi työn organisoitumisen muoto, jonka mahdollisuuksia ja haasteita selvitämme parhaillaan Pohjoismaiden korkeakoulutettuja edustavien keskusjärjestöjen hankkeessa, kertoo Akavan yrittäjyyspolitiikan asiantuntija Anu Tuovinen.

Akavan tavoitteena on ymmärtää, minkälaisia muutoksia muun muassa sosiaaliturvalainsäädäntöön tarvitaan yksinyrittäjien ja freelancereiden yhteiskunnallisen tasavertaisuuden varmistamiseksi. Tietoa tarvitaan myös Akavan jäsenpalveluiden kehittämisen tueksi. Syksyllä 2018 valtaosa Akavan noin 30 000 yrittäjäjäsenestä on yksinyrittäjiä.

 

 ”Alustatalous on uusi työn organisoitumisen muoto, jonka mahdollisuuksia ja haasteita selvitämme parhaillaan”, kertoo Akavan yrittäjyyspolitiikan asiantuntija Anu Tuovinen.

– Tulevaisuudessa erilaiset työn muodot lisääntyvät, ja siihen on myös ammattiliittojen edunvalvonnassaan valmistauduttava. Alustatalouden erilaiset ilmentymät edistävät tätä kehitystä osaltaan, Tuovinen perustelee.

  • Teksti: Paula Launonen
  • Kuvat: Solved (Pia Erkinheimo), MaaS Global (Sampo Hietanen) ja Liisa Takala (Anu Tuovinen)

Tehtävän sisältö ratkaisee

Kuukausipalkkaiselle asiantuntijalle ja itsensä työllistäjälle tärkeintä on mielekäs työ.

Yli 20 vuotta matkailualan myynti-, palvelutuotanto- ja johtamistehtävissä työskennellyt Katja Ojala yhdistää  MaaS Global -yhtiön yhteyspäällikkönä erilaisten liikennepalvelujen tuottajia kumppaneiksi, joiden yhteinen päämäärä on sujuvoittaa liikkumista ja vähentää auton omistamisen tarvetta.

– Tunnen olevani mukana muutoksessa, jossa sekä vähennetään liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja että lisätään paikasta toiseen siirtymisen miellyttävyyttä, Ojala toteaa.

Verratessaan nykyistä tehtäväänsä aiempaan uraansa Ojala mainitsee suurimmaksi eroksi suhteen palveluja tuottavaan verkostoon. MaaS tarjoaa digitaalisen alustan ja markkinoinnin, mutta itse se ei omista palvelujen tuottamiseen tarvittavia resursseja.

– Kun puhumme kumppanuuksista, olemme strategian ytimessä. Tämä on ekosysteemi eikä egosysteemi, Ojala kiteyttää.

Entä miten tärkeä osa motivaatiota on työsuhteen pysyvyys? Voisiko hän harkita osaamisensa myymistä esimerkiksi freelancerina?

– Konsulttina toimiminen on tulevaisuudessa varteenotettava vaihtoehto. Tällä hetkellä perinteinen työsuhde sopii minulle hyvin. Se on luottamuksen ja sitoutumisen osoitus sekä työnantajalta että itseltäni.

alustatalous_katja ja henri Twitter

Katja Ojala kehittää liikkumisesta palvelukonseptia MaaS Globalin työntekijänä. Henri Korhola työskentelee samoissa projekteissa yksinyrittäjänä.

Saman työpöydän ääressä Ojalan kanssa istuu Henri Korhola, tietotekniikan ja signaalinkäsittelyn DI. Aiemman työkokemuksensa perusteella hän tietää, millaisia haasteita erilaisien sovellusten ja digitaalisten rajapintojen integrointiin ja käytettävyyteen liittyy.

– Otan asiantuntijana kantaa myynti- ja suunnitteluvaiheessa esimerkiksi siihen, miten notkeasti vaikkapa taksiyrityksen tai bussifirman tilausjärjestelmät ovat sovitettavissa yhteen Whim-alustalla. Tekninen arviointi on olennainen osa palvelua, jonka tuottamiseen osallistuu eri tahoja, Korhola kertoo.

Korhola on yksinyrittäjä, joka myy osaamistaan Whim-palveluiden kehittämiseen.

– Jokaisen yrittäjäksi ryhtyvän täytyy ymmärtää, ettei tulovirta ole samalla tavalla tasaista kuin palkkatyössä, joten säästössä on oltava vähän rahaa. Myös eläkemaksut ja muu sosiaaliturva täytyy itse järjestää.

Juuri nyt Korhola sanoo nauttivansa vapauden tunteesta yksinyrittäjänä, mutta yhtä hyvin hän voi tulevaisuudessa siirtyä jonkin mielenkiintoisen yrityksen palkkalistoille.

  • Teksti: Paula Launonen
  • Kuva: MaaS Global

Alustatalous vauhdittaa yksinyrittäjyyttä

  • Työn tekijä ja tarjoaja kohtaavat organisoidusti ja matalin kaupankäyntikustannuksin.
  • Yksinyrittäjiä on Suomessa noin 180 000 (yli puolet kaikista yrittäjistä).
  • Joka toisella yksinyrittäjällä on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto.
  • Päätoimisista yksinyrittäjistä kaksi kolmesta ansaitsee vähemmän kuin palkansaaja.
  • Yritykset eivät halua maksaa työntekijän kesälomia ja eläkkeitä: on edullisempaa ostaa palveluja  ja asiantuntemusta.
  • Nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä ja huolehdittava vaikutuksiltaan ennakoitavasta siirtymisestä eri työmarkkinaroolien välillä mukaan luettuina opiskelu ja työttömyys.
Lähteet: Tekoälyajan työ Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018, Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely 2016.

Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kohdistuu muutospaineita

Korkeakoulutettujen pohjoismaiset keskusjärjestöt ryhtyivät selvittämään alustatalouden vaikutuksia, sillä uudenlainen työn organisoituminen sisältää runsaasti avoimia kysymyksiä:

  •  Minkälaisia mahdollisuuksia alustatalous tarjoaa korkeakoulutetuille?
  •  Miten alustatalous edistää kasvua ja innovaatioita?
  • Kuka maksaa sosiaaliturvan ja eläkkeen, kun työn teettäjän ja suorittajan väliltä puuttuu perinteinen palkkatyösuhde?
  • Voisiko vastuu itsensä työllistäjän sosiaaliturvasta kuulua markkinapaikkana toimivalle alustayritykselle?
  • Millä tavalla lainsäädäntöä pitää muuttaa, jotta pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy tulevaisuuden moniulotteisilla työmarkkinoilla?

Lue lisää aiheesta