Lomaa ajattelin pitää, tulikin lomautus

Moni odottaa parhaillaan vahvistusta toivomalleen loma-ajankohdalle tai pohtii miten loman käy, jos lomautus osuu kohdalle. Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia, jotka koskevat lomia ja lomautuksia. Mukana on perustietoa vuosilomalaista.

29.4.2020

Työnantajalla on vuosilomalain perusteella oikeus päättää vuosiloman ajankohdasta. Poikkeusolot ovat tuoneet epäselvän ja epävarman tilanteen monille aloille, minkä vuoksi työnantaja ei välttämättä ole voinut vahvistaa loma-ajankohtaa tavanomaisena ajankohtana.

– Lomien ja lomautusten sijoittelu nostavat esiin kysymyksiä. Myös lomien jaksottaminen mietityttää. Joissain tapauksissa eteen tulee loman siirtäminenkin, kertoo Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

 

Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta ennakoi, että kunnissa lomautukset sijoittunevat myöhempään ajankohtaan ja vaikuttanevat lomien pitämiseen. Yksityissektorilla on nyt nopeutettu lomautusjärjestely käytössä poikkeusolojen takia.

 

Savinko nostaa esiin, että lomautusten määrä on noussut nopeasti koronakriisin ja poikkeusolojen takia. Nopeutettu lomautusmenettely on nyt käytössä yksityissektorilla. Kunnissa lomautukset sijoittunevat myöhempään ajankohtaan, jolloin ne vaikuttavat lomien pitämiseen.

Miten vuosilomaa kertyy ja milloin se pidetään?

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. mukaan lukien nämä päivät. Työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy sen mukaan, miten hän on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosilomalain pääsääntö on, että työntekijä ansaitsee vuosilomaa kalenterikuukausilta, jolloin hän on ollut töissä vähintään 14 päivää tai vähintään 35 tuntia kuukaudessa, ellei 14 työpäivää toteudu.

Työntekijän työsuhteen pituus vaikuttaa kertyvien vuosilomapäivien määrään. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31. maaliskuuta mennessä, työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2 päivää kuukautta kohden. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, työntekijä ansaitsee lomaa 2,5 päivää kuukautta kohden.

Vuosilomasta 24 päivää on annettava lomakautena eli touko–syyskuun aikana (2.5.–30.9.). Vuosilomasta 24 päivää ylittävä osuus on talvilomaa, joka annetaan lomakauden ulkopuolella 1.10.–30.4.

Kuka päättää loman ajankohdan?

Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja. Vuosilomalain mukaan loma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi ajankohdasta laissa sallitulla tavalla.

Työnantajan pitää kuulla työntekijöitä ennen vuosiloman ajankohdan määräämistä. Tämä tarkoittaa jokaisen työntekijän henkilökohtaista kuulemista, käytännössä työntekijän toivetta vuosiloman ajankohdasta. Lain mukaan työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden toiveet ja toteutettava niitä tasapuolisesti.

Mitä lomautus tarkoittaa?

Lomautus on työnteon ja palkanmaksun väliaikainen keskeytys. Sen aikana työsuhde ja muut työsuhteen ehdot pysyvät voimassa. Lomautuksessa työnteko keskeytetään joko kokonaan tai lyhentämällä työaikaa, jolloin on kyse osa-aikaisesta lomautuksesta. Lomautus tehdään joko määräajaksi (enimmillään noin 90 päivää) tai toistaiseksi.

Miten lomautus muuttaa vuosilomaa?

Lomautukset eivät vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan työpaikoilla on noudatettava vuosilomalain ja sovellettavan työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä. Laki ja työehtosopimukset mahdollistavat toisin sopimisen.

Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, ellei töiden käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12 arkipäivää ylittävä osa pidettäväksi useammassa osassa. Perusperiaate on, että 12 arkipäivää tulee antaa yhdenjaksoisena.

Lomautusjaksoon sijoittuva vuosiloma pidetään sovitusti ja työnantaja on velvollinen maksamaan vuosilomapalkan. Lomautus jatkuu vuosiloman päättymisen jälkeen, jos lomautusjakso on tuolloin edelleen voimassa.

Jos saat vuosiloma-ajan palkkaa, kyseisiltä päiviltä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan.

Voiko kesäloman ”pätkiä” eli määrätä pidettäväksi osissa?

Kesäloma on annettava yhdessä jaksossa, ellei töiden käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Yhdenjaksoisen kesäloman tulee olla vähintään 12 arkipäivää eli kaksi viikkoa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että 2 viikkoa ylittävä loman osa voidaan pitää yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia useista muista joustoista. Vuosilomalain mukaan loma voidaan sijoittaa lomakautta edeltävän kalenterivuoden alusta alkavalle ja seuraavana vuonna ennen seuraavan lomakauden alkua päättyvälle ajanjaksolle. Esimerkiksi 1.4.2019–31.3.2020 ansaittu loma voidaan pitää 1.1.2020–30.4.2021.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä, vaikkapa seuraavan kesäloman yhteydessä. Työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan voi sopia pidettäväksi lyhennettynä työaikana, esimerkiksi puolikkaina päivinä.

Onko työnantajalla mahdollisuus muuttaa jo ilmoitettuja lomia?

– Jos työnantaja on ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta ennen lomautusta, ilmoitus on sitova. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitettuja lomia. Työnantaja on velvollinen korvamaan työntekijälle siirron tai muutoksen aiheuttaman vahingon, kuten matkan perumiskulut, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto Akavasta.

Työntekijän on kuitenkin noudatettava määräystä siirretystä lomasta silloin, kun loma ei ole vielä alkanut.

 

– Jos työnantaja on ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta ennen lomautusta, ilmoitus on sitova. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitettuja lomia, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto Akavasta.

 

Voiko lomautuksen siirtää tai jakaa jaksoiksi?

Jos lomautus on toistaiseksi voimassa oleva, lomautuksen päättymisestä on ilmoitettava viimeistään 7 päivää ennen töiden alkamista.

– Määräaikainen lomautus päättyy vasta, kun työnantajan ilmoittama lomautusjakso päättyy, ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita toisin lomautuksen päättymisestä tai keskeyttämisestä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää tai keskeyttää määräaikaista lomautusta, Savinko selvittää.

Työnantaja ei voi siirtää lomautusta yksipuolisesti, ellei tällaisesta menettelystä ole sovittu joko työehtosopimuksessa tai työntekijän kanssa. Ainoa tapa muuttaa lomautuksen alkamisajankohtaa on perua lomautus ja antaa uusi lomautusilmoitus noudattaen asianmukaisia ilmoitusaikoja.

Monissa työehtosopimuksissa on tarkempia säännöksiä lomautuksen siirtämisestä ja keskeyttämisestä. On siis aina tarkistettava sovellettavan työehtosopimuksen määräykset.

Savinko huomauttaa, että lomautusta ei voi yksipuolisesti keskeyttää siten, että työnantaja määrää työntekijän töihin tilapäisesti kesken lomautuksen. Keskeyttämisestä voidaan sopia erikseen työntekijän ja työnantajan välillä ja tämä on syytä tehdä aina kirjallisesti.

Voiko vuosiloman siirtää koronakiireiden takia?

Kausiluontoisessa työssä on mahdollista antaa lomat lomakauden ulkopuolella, jos työnantajalla on olennaisia vaikeuksia ylläpitää liiketoimintaa. Tämä edellyttää, että työnantaja ja työntekijä sopivat asiasta.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Vuosilomalain mukaan loma voidaan myös näin sovittaessa sijoittaa lomakautta edeltävän kalenterivuoden alusta alkavalle ja seuraavana vuonna ennen seuraavan lomakauden alkua päättyvälle ajanjaksolle. Esimerkiksi 1.4.2019–31.3.2020 ansaittu loma voidaan pitää 1.1.2020–30.4.2021.

Miten lomani käy, jos sairastun ennen lomaa tai lomalla?

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa sairauden vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

– Jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Nämä omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Työntekijän on pyydettävä työnantajaltaan viivytyksettä sairastuttuaan vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, Kannisto kertoo.

Jos työntekijä sairastuu koronaan ja viranomaiset asettavat hänet karanteeniin, Kela maksaa tältä ajalta tartuntatautipäivärahaa.

Kertyykö vuosilomaa lomautuksen aikana?

Lomautuksen aikana vuosilomaa kertyy ensimmäiseltä 30 päivältä. Jos lomautus kestää esimerkiksi kolme kuukautta, kertyy vuosilomaa seuraavalle lomakaudelle vain 2 tai 2,5 päivää, kun työssä ollessa sitä kertyisi joko 6 tai 7,5 päivää.

Jos on lomautettuna useampia jaksoja, uuden lomautusjaksojen osalta kertyy vuosilomaa tuon 30 lomautuspäivän ajalta.

Jos lomautus on osa-aikainen, vuosiloma kertyy normaalisti 2 tai 2,5 päivää kuuden kuukauden ajalta lomautusjärjestelyjen alkamisesta.

Saanko tehdä muita töitä lomautuksen aikana?

– Lomautuksen aikana on muun työnteko sallittu palkansaajana, yrittäjänä ja ammatinharjoittajana. Lomautuksen aikana tehtävä muu työ ei saa kuitenkaan olla kilpailevaa toimintaa työnantajan toiminnan kanssa. Työsuhde, josta on lomautettu, on kuitenkin ensisijainen, toteaa Savinko.

Jos lomautus on määräaikainen, työntekijän ei tule tehdä lomautusta pidempää työsopimusta. Mikäli hän on lomautettu toistaiseksi, lomauttaneen työnantajan on ilmoitettava töiden alkamisesta ja lomautuksen päättymisestä viimeistään seitsemän päivää ennen töiden jatkumista. Jos työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi toisen työn, hänellä on oikeus irtisanoa lomautuksen aikainen työsuhde 5 päivän irtisanomisajalla.

Miten perhevapaiden tai muiden poissaolojen käy, jos lomautetaan?

Lomautuksen vaikutus muihin poissaoloihin, esimerkiksi äitiysvapaaseen, määräytyy aikaprioriteetin mukaan. Se poissaolo, joka on alkanut ensin, määrittää poissaolon perusteen. Jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, hän on äitiysvapaalla ja oikeutettu myös äitiysvapaan palkkaan, jos sellaisesta on sovittu työ- tai työehtosopimuksessa. Sen sijaan, jos äitiysvapaa alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen tai sijoittuu lomautusjakson ajalle, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta.

Lomautus ei muuta oikeutta äitiyspäivärahaan, vaan työntekijä on oikeutettu Kelan maksamaan äitiyspäivärahaan.

 

Teksti: Ritva Siikamäki, Lotta Savinko ja Miia Kannisto

Kuvat: Ritva Siikamäki (kuvituskuva), Liisa Takala (Lotta Savinko ja Miia Kannisto)

Lisätietoja:

Lotta Savinko

Lotta Savinko

Työelämäasioiden päällikkö

+358405044356

Miia Kannisto

Miia Kannisto

Johtava asiantuntija

+358505515292