Hyvää kansainvälistä naistenpäivää! Sitä on vietetty 8. maaliskuuta jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. YK vahvisti päivän vieton kansainvälisenä naistenvuotena 1975 ja nimesi silloin ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi”.
Koska tänään on mainio tilaisuus puhua muiden muassa naisen työurasta, Akavalainen kysyi viideltä tunnetulta toimen naiselta – toimitusjohtaja Satu Huberilta, valtakunnansovittelija Minna Helteeltä, hyvinvoinnista luennoivalta Sanna Wikströmiltä, MTV:n vastaavalta päätoimittajalta Merja Ylä-Anttilalta ja Somaliasta Suomeen 7-vuotiaana muuttaneelta ja nyt vapaana kirjoittajana toimivalta Maryan Abdulkarimilta – kaksi kysymystä:
1. Mikä on ollut käänteentekevin hetki työurallasi? Miksi?
2. Minkä neuvon katsot auttaneen sinua eniten urallasi?
Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber
1. – Käänteentekevää urallani oli, kun minua pyydettiin hakemaan Valtiokonttorin Rahoitustoimialan toimialajohtajan paikkaa. Olin ollut yksityisellä sektorilla ensin globaalissa ja sitten kotimaisessa isossa liikepankissa töissä yhteensä 16 vuotta. Mahdollisuus tärkeään asemaan näköalapaikalla julkishallinnossa juuri Suomen liittyessä Emuun antoi aivan erilaisen kokemus- ja osaamispohjan kuin olisin saanut missään muualla. Tämä kokemus loi osaltaan myöhemmin monia mahdollisuuksia niin yksityisellä, julkisella kun kolmannella sektorilla.
2. – ”Usko itseesi ja uskalla ottaa vastaan mitä haasteita vaan. Kyllä sinä osaat – ja pärjäät!” Tämän neuvon antoi isäni Paavo Laitinen.
Valtakunnansovittelija Minna Helle
1. – Urallani ei ole ollut yhtä käänteentekevää hetkeä. Punainen lanka urallani ovat olleet halu oppia uutta ja rohkeus tarttua uusiin haasteisiin, kun niitä on tullut eteen.
2. – Olen lapsesta saakka ajatellut, että mikään ei rajoita sitä, mitä minusta voi tulla. Kunhan teen sen eteen paljon työtä. Kyllä tällainen ajattelu lähtee kotoa.
Hidasta elämää -sivuston perustaja, luennoitsija ja kouluttaja Sanna Wikström
1. – Urani merkittävissä tilanteissa käänteentekevä hetki on ollut aina samankaltainen: Minun on pitänyt valita, kuuntelenko itseäni vai teenkö kuten minulta sillä hetkellä odotetaan. Vain minä tiedän, mikä on minulle hyväksi. Kun toimin sisäisen kompassini mukaan, saan työssäni täyden potentiaalini käyttöön. Siitä hyötyvät kaikki.
2. – Ystäväni, joka on NLP Trainer ja ihana nainen, kuunteli minua kolmisen vuotta sitten ja kysyi: Miksi pidät kynttilää vakan alla? Ymmärsin, että voin olla paljon enemmän kuin mitä itsestäni sillä hetkellä kuvittelen. Kaikki on mahdollista, mitä sallin itselleni. Sen myötä olen päässyt luovuudessani ja tuottavuudessani aivan uudelle ulottuvuudelle. Olen esimerkiksi kirjoittanut kolme kirjaa (kirjoitan neljättä parhaillaan) ja toimittanut yhden.
Mediahub Helsinki Oy:n toimitusjohtaja, MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila
1. Vuonna 2001 minut kutsuttiin MTV:n uutisten vastaavaksi päätoimittajaksi. MTV oli silloin osa Alma Mediaa. Vastuut kasvoivat melkoisesti, ja raskaitakin aikoja on ollut. Päätoimittajana olen päässyt monipuolisesti yhteiskunnan näköalapaikoille niin, että tehtävä on kiehtonut kaikki nämä vuodet, tarjonnut uutta opittavaa ja ennen kaikkea ajan hermolla olemista.
2. – ”Ole aina oma itsesi. Kuuntele, kiitä ja kommunikoi.” Ohjeen antoi pitkäaikainen esimieheni, MTV:n toimitusjohtajana 2001–2012 toiminut Pekka Karhuvaara. Lisään, että pitää tavoitella suuria tekoja, mutta muistaa nauttia porukalla pienistä voitoistakin. Juhlien merkitystä ei voi työyhteisössä liikaa korostaa. Välillä ne voivat olla samppanjaa ja vaahtokarkkeja, mutta perjantaipullatkin toimivat! Ohje omana itsenä pysymisestä ja kuuntelemisesta on auttanut median talousvaikeuksien vuosina lukuisissa yt-neuvotteluissa.
Vapaa kirjoittaja ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim
1. – Olin ensimmäisen kerran töissä 14-vuotiaana, kun jaoin paikallislehteä sekä mainoksia Tampereella. Yläasteen jälkeen olin vuoden lähettinä ensimmäisessä kokoaikaisessa työsuhteessani Tampereen kaupungin liikennelaitoksella. Siitä lähtien olen ollut erityyppisissä työsuhteissa eri aloilla. Itseäni on auttanut työelämässä se oivallus, että työ voi olla sekä kiinnostavaa että taloudellisesti kannattavaa. Se on tehnyt lähes joka työsuhteestani mielekkään ja auttanut pitämään avoimen mielen.
2. – En koe, että minulla on varsinaisesti työuraa. Feminismi on ollut tärkeä työkalu myös työelämän hahmottamisessa. Miksi vaatimukset naisille eivät usein ole samoja kuin miehille? Miksi työyhteisössä nuori nainen saa erilaista kohtelua, tai oletetaan, ettei hän ole yhtä hyvä kuin nuori mies. Olen pyrkinyt tunnistamaan tilanteet, joissa epäasiallinen toiminta liittyy rakenteisiin ja vähentämään todistelua siitä, että olen yhtä hyvä, koska siihen menee valtavasti energiaa. Tässä apuna ovat olleet feministisesti ajattelevat kollegat, jotka usein ovat olleet naisia.
- Teksti: Eija Kallioniemi
- Kuvat: Matti Immonen (Satu Huber), työ- ja elinkeinoministeriön kuvapankki (Minna Helle), Arto Wiikari (Sanna Wikström), Rob Örthen (Merja Ylä-Anttila) ja Lehtikuva (Maryan Abdulkarim)