Työuran hallinta liittyy pystyvyyden tunteeseen ja ylläpitää työhyvinvointia
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner korostaa, että työuran hallinta on tärkeä taito kaikille työelämässä oleville, mutta se korostuu erityisesti työuran siirtymävaiheissa. Sen tukemiseen kannattaa panostaa.
– Työuran hallinta on merkittävä voimavara työuralla, sillä se luo perustaa jatkuvalle oppimiselle. Jatkuva oppiminen kehittää taitoja ja vastaa tiedolliseen tarpeeseen. Samalla tärkeää on, että se vahvistaa toimintakykyä, pitää yllä myönteistä virettä ja parantaa työhyvinvointia. Olemme Työterveyslaitoksella tutkineet työuran hallintaan liittyviä taitoja ja niiden merkitystä työuralle useissa kohderyhmissä tai työuran vaiheissa, kertoo Toppinen-Tanner.
Yhtenä tutkimushankkeena hän mainitsee Taidot työhön -uravalmennuksen ja vaikuttavuustutkimuksen, jossa oli mukana Insinööriliiton jäseniä ja Haaga-Helian alumneja. Tämän tutkimuksen tulokset valmistuvat vuonna 2019.
Ryhmävalmennus toimii vertaistuen ja -tiedon lähteenä
– Ryhmävalmennus on kustannustehokkaampaa kuin yksilövalmennus, osin sen vuoksi että samalla valmennetaan useaa henkilöä. Ryhmä on vaikuttava elementti: se antaa vertaistukea ja -tietoa osallistujille. Osallistujajoukon moninaisuus, esimerkiksi koulutustaustojen moninaisuus, on hyödyksi. Osaamisen kehittämiseen kuuluu muutakin kuin varsinainen aikuiskoulutus. Usein yksilön tasolla merkittävin ongelma on epäsopiva työ, joka vie jumittuneeseen tilaan työuralla, Toppinen-Tanner kertoo.
– Työkyvystä pitää kantaa huolta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin riittävän varhain, ja työsuhteen sisällä on nähtävä mahdollisuuksia. Työpaikan vaihto ei ole ainoa osaamisen kehittämisen väylä työssä ollessa, Toppinen-Tanner huomauttaa.
– Jotta meillä jatkossa olisi entistä vaikuttavampaa aikuiskoulutusta, tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä ja tutkimusta siitä mikä toimii. Tutkintojen suorittaminen ja tutkintomääriin keskittyminen ei työelämän näkökulmasta ole keskeisin asia, Toppinen-Tanner huomauttaa.
Kohdentuuko julkinen rahoitus oikein aikuiskoulutuksessa?
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Karhunen nostaa esiin, että julkiset aikuiskoulutuksen resurssit eivät ole tehokkaassa käytössä.
– Lähtökohta aikuisten koulutuksessa eroaa paljon nuorten koulutuksesta, samoin rakenteet. Aikuisena kouluttautuessa yksilön taloudellinen asema on usein koulutuksen aikana heikompi kuin työssä ollessa. Palkka jää koulutuksen aikana pois ja ei ole varmaa, että kouluttautuminen vaikuttaa palkkaan. Yhteiskunnan kannalta on olennaista, miten julkista rahoitusta käytetään. Jos mukana on julkista rahaa, vaikuttavuus pitää todentaa, Hannu Karhunen huomauttaa.
Karhusen mukaan tutkimusta aikuiskoulutuksen vaikutuksista on enemmän saatavilla korkeammin koulutettujen kohdalta. Kouluttautumismahdollisuudet painottuvat siten, että korkeakoulutetut saavat enemmän koulutusta kuin vähemmän kouluttautuneet, vaikka vähemmän kouluttautuneiden koulutustarve on usein isompi.
– Hyvänä aikuiskoulutuksen mitattavana tavoitteena voi pitää työllistymistä koulutuksen jälkeen, mutta merkittävää on työkyvyn näkökulmakin. Kaikkea ei kuitenkaan voi kontrolloidusti tutkia eikä tutkitun tiedon pohjalta rysäyksellä muuttaa, vaan on parempi edetä vaiheittaisen kehittämisen tai kokeilujen kautta. Tärkeää on tarkastella, kohdentuuko aikuiskoulutus oikein ja olisiko esimerkiksi kuntoutus parempi vaihtoehto kuin aikuiskoulutus, Karhunen sanoo.
Hän muistuttaa, että monia välineitä koulutuksen vaikuttavuuden todentamiseen on olemassa. Ongelmallista on sovittaa yhteen tutkittua tietoa ja hallinnollista puolta sekä poliittista päätöksentekoa.
- Teksti ja kuva Ritva Siikamäki
