Osaamisesta sekä tieteen ja tutkimuksen teon edellytyksistä on huolehdittava kriisin keskellä ja sen jälkeen. Suomalaisen osaamisjärjestelmän vahvuus on, että se perustuu tutkittuun tietoon. Huolehtimalla suomalaisten osaamistasosta ja korkeatasoisesta tutkimuksesta luomme pohjan kriisistä nousemiselle.
Koronaviruksen taloudelliset vaikutukset näkyvät jo nyt lomautuksina ja irtisanomisina. Kriisin lopullisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on yksi vertailukohta. Se osoitti, että korkea koulutustaso suojaa parhaiten työttömyydeltä. Vaikka työllisyysaste laski kaikilla koulutusasteilla, lasku oli suurinta niillä, jotka olivat suorittaneet pelkän perusasteen koulutuksen.
Akavan toimenpide-esitykset
1. Turvataan opintojen ja tutkimustyön eteneminen
Opiskelun pitää olla jatkossakin joustavasti mahdollista, opiskeleepa sitten päätoimisesti, työn ohessa tai työttömänä. Meillä ei ole varaa päätyä tilanteeseen, jossa opintoja keskeytetään tai väitöskirjan teko ja muu pitkäjänteinen tutkimustyö taukoaa äkillisen talouskriisin seurausten vuoksi.
Akava kiittää korkeakouluja, jotka ovat onnistuneet erittäin nopeasti siirtämään toimintansa verkkoon. Etäkorkeakoulu on nyt totta. Korkeakoulut ovat lisänneet verkko-opintojen tarjontaa ja avanneet verkossa suoritettavia kursseja kaikkien käyttöön. Opintotarjontaa verkossa tulee lisätä vielä voimakkaasti.
Mahdollisimman monen on voitava kiriä poikkeusolojen aiheuttama viive opinnoissa. Opintotarjonnan lisääminen mahdollistaa myös ilman kesätyöpaikkaa jääneille nuorille kesäopinnot.
2. Turvataan opiskelijoiden toimeentulo kriisin ja kesän aikana
Moni opiskelija jää ilman kesätyö- tai harjoittelupaikkaa poikkeustilanteen takia. Sovitut kesätyöpaikat voivat peruuntua yllättäen, eikä kesäopetuksen kursseilla välttämättä ole enää tilaa. Verkossa tapahtuvaan opetukseen ja oppimistapoihin on panostettava. Korkeakouluopiskelijoilla pitää olla tosiasialliset mahdollisuudet edistää opintojaan. Opintoraha, asumistuki ja opintolaina ovat koronakriisissäkin ensisijainen keino opiskelijoiden toimentulon turvaamiseksi.
Opintotukilaki mahdollistaa opintotuen maksamisen, vaikka opinnot eivät olisi edenneet riittävästi, jos siihen on tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne pitää tulkita tällaiseksi syyksi. Laki mahdollistaa myös opintotuen enimmäisajan pidennyksen erityisen painavasta syystä. Poikkeustila pitää tulkita tällaiseksi.
Kela on lisännyt joustoja kriisitilanteessa. Niitä pitää jatkaa riittävän pitkään. On tärkeää, että joustot kattavat koko kauden, johon koronakriisin vaikutukset ulottuvat. Vaihtoehtoisesti voidaan säätää määräaikainen lainmuutos siitä, että vuoden 2020 kesäkuukaudet eivät kerrytä opintotukikuukausien enimmäisaikaa.
3. Varmistetaan vailla työsuhdetta olevien apuraha- ja väitöskirjatutkijoiden toimeentulo
Akava katsoo, että rahoituksensa poikkeustilan vuoksi menettävät apurahatutkijat ja väitöskirjatutkijat tulisi väliaikaisesti siirtää ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin ilman, että tutkimustyötä tarvitsee pysyvästi lopettaa. Ilman palkkatyösuhdetta olevien väitöskirja- ja apurahatutkijoiden kohdalla tulisi toimia samoin kuin yrittäjien ja freelancereiden kohdalla.
Apurahansaajan tuloa ei tällä hetkellä lasketa ansiosidonnaisen päivärahan perustaksi, eikä apurahakausi kerrytä ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa. Apurahan turvin tutkimustyötä tekevät saatetaan usein tulkita yrittäjiksi tai opiskelijoiksi.
Sairasvakuutuslaissa on jo valmiina mekanismi, jolla työtulo voidaan laskea apurahasta. Samalla perusteella lasketaan myös sairauspäiväraha ja äitiyspäiväraha. Tällä perusteella pitää myöntää myös oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
TE-toimistojen tulkintalinja jatko-opiskelijoiden ja apurahansaajien asemasta on yhtenäistettävä. Väitöskirjatutkijoita ei voida pelkän jatko-opiskeluoikeuden perusteella pitää päätoimisina opiskelijoina. Heillä pitää olla oikeus työttömyysturvaan, vaikka väitöskirjatyö tässä tilanteessa jäisi kesken. Ei ole kenenkään eduksi, jos nuori tutkija joutuu luopumaan väitöskirjan tekemisestä ja opinto-oikeudestaan kokonaan vain saadakseen työttömyysturvaa.
4. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja siirretään verkkoon
Opiskelijavalintajärjestelmämme on osoittautunut kriisin olosuhteissa haavoittuvaksi, kun suurin osa opiskelupaikoista on haussa vain kerran vuodessa ja fyysiset valintakokeet keskittyvät hyvin lyhyelle ajalle.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään poikkeuksellisissa oloissa ja moni hakija tuntee huolta ja epävarmuutta siitä, miten valintakokeet järjestyvät. Suuren joukon samanaikaista läsnäoloa vaativia valintakokeita ei voida järjestää tai ottaa kohtuuttomia riskejä.
Ammattikorkeakoulut ilmoittivat jo luopuvansa fyysisten valintakokeiden järjestämisestä kevään ensimmäisen, englanninkielisten koulutusohjelmien yhteishaun kohdalla ja korvaavansa ne todistusvalinnalla sekä tehtävillä. Korkeakoulut ovat sitoutuneet yhteistyöhön ja toteuttamaan opiskelijavalinnat tavalla tai toisella myös suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen hakeneiden osalta.
Päätökset valintakokeisiin liittyvistä muutoksista pitää tehdä ripeästi ja hakijoita pitää informoida muutoksista hyvissä ajoin. Kyse on sekä hakijoiden turvallisuudesta että oikeusturvasta.
Tärkeintä kriisin keskellä on varmistaa, että valinnat pystytään tekemään ilman suuria häiriötekijöitä. Valintakokeita kannattaisi jatkossa siirtää yhä enemmän verkkoon ja hakumahdollisuuksia tarjota soveltuvin osin joustavammin pitkin vuotta.
5. Kriisin jälkeen jatkuva oppiminen on tärkeämpää kuin aikaisemmin
Osana valtion kriisipakettia pitää tukea jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. Panostukset koulutukseen ja osaamiseen tukevat talouden nousua pitkällä tähtäimellä. Myös työttömyysturvalla opiskelu pitää nähdä uudistumisen mahdollisuutena eikä sen ehdoista tule tinkiä.
Nyt on aika elvyttää lisäämällä yksilön mahdollisuuksia vahvistaa osaamistaan. Samalla avautuu mahdollisuus kokeilla uusia kohdennettuja tapoja, joilla voidaan tukea työikäisten mahdollisuuksia täydentää ja päivittää osaamistaan vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Yksi osaamisen kehittämisen toteuttamistapa on Akavan esittämä osaamisseteli.
Lisätietoja:
