Ajatus äideistä lasten ensisijaisina hoivaajina elää edelleen vahvana.
Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko kertoo esimerkin, joka ilmentää piiloasenteita ja tiedostamattomia ajatuksenkulkuja: Jos perheen äiti ansaitsee enemmän kuin isä, perhe saattaa perustella äidin pitempää vanhempainvapaata sillä, että äiti saa korkeampaa vanhempainpäivärahaa. Jos isä ansaitsee enemmän, äiti jää pitemmäksi ajaksi vanhempainvapaalle, saahan isä parempaa palkkaa.
– Haluamme kannustaa perheitä miettimään omannäköisiä ratkaisuja. Nykyinen perhevapaajärjestelmä tarjoaa siihen mahdollisuuksia. Jos molemmat vanhemmat ovat työllisiä, eikä vanhempien palkkatasossa ole valtaisan suurta eroa, vaikutus perheen talouteen isän jäädessä kotiin ei ole ollenkaan niin suuri kuin moni kuvittelee.
Akava Works -selvityksessä Akavan ekonomisti Eugen Koev tutki mikrosimulaatiolla, miten isien vanhempainvapaan pituus vaikuttaa perheen budjettiin. Johtopäätös oli, että perhevapaiden tasainen jako on yleensä taloudellisesti paras ratkaisu, jos perheen äiti on työllinen. Tällöin isän kiintiöpäivien pitämättä jättäminen tarkoittaa, että äiti jää todennäköisesti pidemmäksi aikaa korvaukseltaan hyvin pienelle kotihoidontuelle.
Akavan liitoille tasa-arvoinen työelämä on tärkeä päämäärä. Vaikka nimenomaan korkeakoulutetut isät pitävät eniten perhevapaita, ero perhe- ja hoivavastuun jakautumisessa on edelleen kovin iso myös korkeakoulutetuilla.
– Sekä lapsen edun että tasa-arvoisemman työelämän takia olisi tärkeää, että perhe- ja hoivavastuu jakautuisi tasaisemmin. Se myös vähentäisi nuoriin naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä ja edistäisi samapalkkaisuutta, Savinko sanoo.
Lotta Savinko on tehnyt pitkään töitä työelämän tasa-arvokysymysten parissa.
– Kyse on asioista, joita voidaan parantaa, jos siihen on riittävästi tahtoa. Perhevapaauudistusta lähdettiin edistämään, jotta työelämän tasa-arvo ja perhevastuun jakaminen parantuisivat.
Perhevapaiden uudistustarpeesta käytiin vilkasta keskustelua keskustalaisen pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella (2015–2019). Uudistusta valmistelemaan perustettiin kolmikantainen perhevapaatyöryhmä.
Julkisessa keskustelussa SAK oli eräänlainen pelinavaaja perhevapaauudistusmallillaan.
Sen jälkeen muutkin tahot ryhtyivät edistämään voimakkaammin perhevapaajärjestelmän uudistamista. SAK:n lisäksi esimerkiksi STTK ja EK esittelivät omat perhevapaamallinsa, samoin kokoomus, SDP ja vihreät. Myös Akava valmisteli perhevapaamallin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ilmoitti helmikuussa 2018, että perhevapaauudistus on kaatunut. Yksi syy kaatumiselle oli uudistuksen hyvin tiukat taloudelliset reunaehdot.
– Se oli vähän tuskainenkin prosessi. Uudistusyritys kuitenkin jalosti ajattelua ja loi pohjaa seuraavalle yritykselle, Savinko muistelee.
Antti Rinteen johtaman hallituksen ei tarvinnut aloittaa uudistustyötä tyhjästä. Savinko kuvaa, että Sanna Marinin aikana uudistus oli tiukassa poliittisessa ohjauksessa.
Akava työsti perhevapaamallin ja perhevapaauudistukseen liittyviä kantojaan tiiviisti jäsenliittojen kanssa.
Savinko kiittelee uudistuksen tuoneen tuntuvasti lisää joustavuutta perhevapaiden pitämiseen. Perhevapaapäiviä voi esimerkiksi pitää yksittäisinä tai vaikka puolikkaina, osittainen vanhempainvapaa joustavoitui ja esimerkiksi yrittäjäperheiden mahdollisuudet pitää vanhempainvapaata helpottuivat nekin.
Moitteita uudistus on saanut siitä, että äideille ja isille tai synnyttäneille ja ei-synnyttäneille vanhemmille luodut vanhempainpäivärahakiintiöt ovat liiankin joustavat, kun kiintiöityjä päiviä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Näin äidit ovat mahdollisesti edelleen pitempään perhevapaalla.
– Kokonaisuus on kuitenkin hyvä ja mahdollistaa jatkokehittämisen.
Akavan liitot ja neuvottelujärjestöt ansaitsevat erityisen kiitoksen ja maininnan, sillä ne saivat vietyä perhevapaauudistuksen mukaiset kirjaukset lukuisiin työehtosopimuksiin. Näin uudistus tulee osaksi akavalaisten perheiden arkea ja työehtosopimukset tukevat uudistuksen toteuttamista työpaikoilla.
Vaikka isien käyttämien vanhempainvapaiden määrä kasvaa tasaisesti, muutos on hidasta. Vuonna 2022 vanhempainpäivärahapäivistä 88 prosenttia korvattiin naisille. Isien osuus käytetyistä vanhempainpäivärahoista on kasvanut 5 prosenttia 12 vuoden aikana (2010–2022) . (Lähde Kela)
Savingon mielestä olisi tärkeää, että vanhemmille ja korostetusti isille luotaisiin hyvä ja kannustava ilmapiiri käyttää perhevapaata.
– Kaikilla pitäisi oikeasti olla mahdollisuus olla perhevapaalla, jos niin haluaa.
Savinko toivoo, että Orpon hallitus ei tekisi heikennyksiä perhevapaajärjestelmään, nyt kun uusiin käytäntöihin vasta totutellaan perheissä.
Kelan tilastoissa näkyy jo pienoinen kasvutrendi isien käyttämissä perhevapaissa.
– Ei räjähdysmäinen, mutta olemme vasta tien alussa.
Uudistustarvetta Savinko näkee lastenhoitotukijärjestelmässä kuten esimerkiksi kotihoidontuessa, jolle vanhempi jää, kun perhevapaapäivät on käytetty. Naiset käyttävät 90 prosenttia kotihoidontukipäivistä.
Pienten lasten vanhemmilla on lakisääteinen oikeus lyhennettyyn työaikaan. Jostain syystä lyhennettyä työaikaa hyödyntävistä 90 prosenttia on naisia. Savinkoa tämä ihmetyttää.
– Perhevapaiden jakautuminen epätasaisesti on yksi juurisyy moniin tasa-arvo-ongelmiin, kuten sukupuolten väliseen palkkaeroon. Perhevapaiden tasainen jakautuminen myös näkyy kauaskantoisesti perheessä, muun muassa hoivavastuun tasaisempana jakautumisena lapsen kasvaessa, mikä vaikuttaa positiivisesti myös vanhempien keskinäiseen suhteeseen.
Teksti: Iida Ylinen
Lotta Savingon kuva: Liisa Takala
