Uusi perhevapaamalli kannustaa helsinkiläisiä Emma Ahoa ja Antti Kähköstä jakamaan hoitojaksot vielä entistä tasaisemmin. He jakoivat hoitovastuuta jo helmikuussa 2020 syntyneen esikoisensa kohdalla. Perheen toinen lapsi syntyi syyskuussa 2022, joten he ovat tällä kertaa uuden perhevapaamallin piirissä.
Aho on työoikeuteen erikoistunut juristi, joka tuntee perhevapaakäytännöt hyvin jo työnsä puolesta. Kähkönen on myös juristi ja hän työskentelee IT-alalla raportoinnin ja data-analytiikan parissa. Molemmilla on vakituinen työ.
– Tasa-arvonäkökulma oli hyvin vahvasti esillä, kun tätä kokonaisuutta mietittiin. Olimme tosi iloisia, kun uudistus tuli, koska se mahdollistaa perhevapaiden entistä tasaisemman jakamisen. Vanhassa mallissa se oli myös mahdollista, mutta malli ei kannustanut siihen samalla tavalla, Aho sanoo.
Molemmat käyttävät oman 160 päivän vanhempainrahakiintiönsä. Tämä tarkoittaa, että Aho hoitaa lasta raskausrahakauden jatkoksi puolisen vuotta, jonka jälkeen hoitovastuu siirtyy Kähköselle yhtä lailla noin puolen vuoden ajaksi kesäloma mukaan lukien. Lapsen on määrä aloittaa päivähoidossa reilun vuoden ikäisenä ja sitä ennen jompikumpi vanhemmista hoitaa lasta hetken kotihoidontuella.
Emma Aho ja Antti Kähkönen ovat tyytyväisiä kun perhevapaauudistus mahdollisti perhevapaiden tasaisemman jaon.
Päämääränä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvo
Perhevapaauudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää tasa-arvoa ja ohjata lapsen vanhemmat jakamaan perhevapaat tasaisemmin.
– Näen tärkeimmiksi tavoitteiksi tasa-arvon edistämisen työelämässä ja vanhemmuudessa sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamisen, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta seuraa mielenkiinnolla perhevapaauudistuken toteutumista ja vaikutuksia.
Uusi malli sisältää taloudellisen kannustimen jakaa vanhempainvapaita tasaisemmin
Uudessa mallissa ansiosidonnaisia vanhempainrahapäiviä on isälle tai ei-synnyttäneelle vanhemmalle enemmän kuin ennen eli malliin on luotu taloudellinen kannustin hoitaa lasta. Äidin ansiosidonnainen osuus säilyy silti ennallaan verrattuna vanhaan malliin, jos isä luovuttaa omasta kiintiöstään sallitut 63 päivää.
Ahon ja Kähkösen perheessä haluttiin jo esikoisen kohdalla, että myös isällä on mahdollisuus viettää aikaa lapsen kanssa kahdestaan ja muodostaa lapseen turvallinen ja läheinen suhde. Näin toimittiin lapsen edun vuoksi. Lastenhoitovastuun jakaminen oli myös luonteva tapa tasata vastuuta kodinhoidosta ja arjen pyörittämisestä laajemminkin.
Perheen ratkaisussa tärkeää oli Kähkösen oma halu ottaa päävastuu lastenhoidosta vuorollaan. Hoitovastuiden tasaaminen on hänen mielestään tärkeää myös vanhempien jaksamisen kannalta. Kähkösen asiantuntijatyö useamman sadan työntekijän yrityksessä mahdollistaa perhevastuiden jakamisen. Toisin voisi olla, jos töitä tekisi vaikkapa yrittäjänä, jolla huolena voi olla asiakkaiden menettäminen.
Ahon on määrä palata töihin, kun vauva on seitsemän kuukauden ikäinen ja jää isänsä hoidettavaksi. Järjestelyssä mietitytti alkuun imetyksen sujuminen, mutta yli puolivuotias vauva syö jo kiinteää ruokaa – ja tuttipullokin on keksitty. Hoitojärjestelyjä sujuvoittaa, että molemmat voivat usein tehdä töitä etänä, jolloin työmatkoihin ei kulu aikaa.
Monimuotoisuus ja joustavuus uudistuksen keskiössä
Uusi perhevapaamalli huomioi monimuotoiset perheet, samoin työelämän muutokset. Se palvelee joustavuudessaan myös freelancereita, pätkätyöläisiä, itsensä työllistäviä ja yrittäjiä. Kaikkiaan uudistus huomioi paremmin perheiden monimuotoisuuden, oli kyse sitten monikko-, yksinhuoltaja-, sateenkaari- ja apilaperheestä, adoptio- tai yrittäjäperheestä tai perheestä, jossa tehdään osa-aikatyötä.
Mallissa on otettu käyttöön sukupuolineutraalit käsitteet. Esimerkiksi sairausvakuutuslaissa käytetään ilmaisuja synnyttävä ja ei-synnyttävä vanhempi. Työsopimuslaissa vuorostaan puhutaan lähinnä työntekijästä. Äitiysraha on korvattu raskausrahalla. Isyysrahaa ei enää ole, vaan nyt puhutaan molemmille vanhemmille tarkoitetusta vanhempainrahasta.
– Ja kyllä keskeinen ideologinen muutos ylipäätään on, että oikeus vanhempainrahaan syntyy sukupuolesta riippumatta, sanoo Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen.
Monimuotoiset perheet huomioidaan myös siten, että vanhempainrahapäiviä voi luovuttaa puolison lisäksi muulle huoltajalle kuten esimerkiksi toisen vanhemman puolisolle. Joustavuutta tuo mahdollisuus ottaa vanhempainrahapäiviä useammassa osassa, jopa yksittäin ja myös osittaisesti eli puolikkaina päivinä. Joustavuus ei yhtä lailla koske työsuhteessa olevia, joille vanhempainvapaan ajaksi on usein helpompaa hankkia sijainen pitemmälle ajanjaksolle.
Työsuhteessa oleva vanhempi voi silti pitää vanhempainrahapäiviä enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Työnantajan kanssa voi kuitenkin aina sopia myös useammista jaksoista. Lisäksi joustavuus mahdollistaa keikkatöiden vastaanoton, jos toinen vanhempi voi vuorostaan silloin ottaa tarvittavan jakson vanhempainrahapäiviä. Näin molemmilla vanhemmilla säilyy yhteys työelämään.
– Ylipäätään tavoitteena on, että työ- ja perhe-elämän voisi sovittaa paremmin yhteen, sanoo Aholainen.
Työehtosopimuksiin on jo ehditty tehdä päivityksiä uuden mallin takia. Päivitystarvetta on vanhempainvapaan palkalliseen osuuteen sekä sukupuolittuneisiin ilmaisuihin isyys- ja äitiysvapaista.
– On tärkeää, että sekä synnyttäneen että ei-synnyttäneen vanhemman palkallinen vanhempainrahajakso on yhtä pitkä useilla eri aloilla, kun tiedetään, että vanhempien omassa päätöksenteossa talouskysymykset ovat tärkeitä, Närvi sanoo.
– Keskeinen ideologinen muutos on, että oikeus vanhempainrahaan syntyy sukupuolesta riippumatta, sanoo Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen.
Raskaussyrjintä luupin alla
Keskustelua uudesta perhevapaamallista Emma Aho pitää sikäli mielenkiintoisena, että osa on vaatinut tasapuolisuuden nimissä mallia, joka olisi pakottanut jakamaan vanhempainrahapäivät tasan. Nyt pelkona on, että isät luovuttavat osuutensa äideille, eikä tasa-arvo lisäänny. Osa on ollut sitä mieltä, että malli rajoittaa jo nyt perheiden valinnanvapautta.
– Uudessa mallissa vanhemmat voivat kuitenkin toimia aivan samoin kuin vanhassakin mallissa. Ainoastaan isien ansiosidonnaisia vanhempainrahapäiviä on lisätty. En näe, että malli rajoittaisi valinnanvapautta, hän sanoo.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on tasa-arvopyrkimyksissä aivan oma lukunsa. Usein toimitaan niin, että esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, jos työntekijä on raskaana. Raskaussyrjintä on Suomessa kovin yleistä ja on yksi tavanomaisimmista syistä olla yhteydessä tasa-arvovaltuutettuun.
– Kyllähän myös ammattiliittoihin tulee paljon raskaussyrjintään liittyviä yhteydenottoja erityisesti naisvaltaisilta aloilta, Aho huomauttaa.
Hän arvelee, että pitkällä aikavälillä perhevapaiden jakautuminen tasaisemmin isien ja äitien kesken vähentää naisiin kohdistuvaa raskaussyrjintää.
Närvi on samoilla linjoilla. Kun isätkin saattavat jäädä pitemmille perhevapaille, raskaussyrjintä tai perheellistymiseen liittyvä syrjintä voi kohdistua enemmän myös miehiin tai syrjintä saattaa mahdollisesti vähentyä ylipäätään.
Työllisen isän on taloudellisesti kannattavaa käyttää vanhempainvapaansa
THL:n Johanna Närvin mukaan vielä on varhaista arvioida, miten uudistus alkaa näkyä vanhempainvapaiden tasaisempana jakautumisena. Uuden perhevapaamallin piirissä ovat perheet, joiden lapsi on syntynyt syksyllä 2022. Monissa perheissä äiti todennäköisesti käyttää omat vapaansa ensin ja vasta sitten vuorossa ovat isät.
Monilla perhevapaiden jakamiseen vaikuttavat taloudelliset seikat. Jos työnantajat maksavat ei-synnyttävälle vanhemmalle nykyistä pidemmältä ajalta palkkaa, vaikuttaa se Emma Ahon mukaan monien päätökseen pitää pidempiä vapaita. Hän huomauttaa, että tässä pallo on työnantajilla ja työehtosopimusten osapuolilla. Esimerkiksi monissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on jo sovittu 5–6 viikon pituisista palkallisista vanhempainvapaista ei-synnyttävälle vanhemmalle.
Närvin mukaan vain äärimmäisiä tilanteita lukuun ottamatta isän kannattaa käyttää ansiosidonnaisia vanhempainrahapäiviään, mikäli perheen tavoitteena on optimoida talouttaan. Saman osoittavat Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koevin laskelmat Akava Works -artikkelissa Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon?. Jos molemmilla vanhemmilla on täysipäiväinen työ, isän on taloudellisesti kannattavaa pitää ansiosidonnaiset vanhempainrahapäivänsä. Vanhempainpäivärahojen tasajako on useimmiten taloudellisesti paras ratkaisu.
Perheissä, joissa molemmat vanhemmat eivät ole työllisiä, tilanne on toinen. THL:n ja Kelan tuoreen tutkimustiedon mukaan neljänneksellä äideistä ei ole viime vuosina ollut voimassa olevaa työsuhdetta äitiysvapaan eli nykyisen raskausvapaan alkaessa. Vauva- ja pikkulapsiaikana osuus on todennäköisesti vielä tätä suurempi. Äideillä ei toisin sanoen ole läheskään aina työtä, johon palata.
Isien ratkaisuihin vaikuttavat perheen arvojen lisäksi työpaikkojen asenteet ja käytännön järjestelyt
THL:n kyselytutkimusten ja työpaikoilla tehtyjen isien ja henkilöstöhallinnon edustajien haastattelujen perusteella suhtautuminen isien pitämiin perhevapaisiin on melko myönteistä. Ongelmia saatetaan jopa vähätellä ja vakuuttaa, että ilman muuta isät voivat pitää kaikki vapaansa. Tilastojen valossa vain harva näin tekee: äidit käyttävät edelleen noin 90 prosenttia kaikista perhevapaista, isät 10 prosenttia.
Närvin mukaan isien pitempiin perhevapaisiin ei välttämättä ole varauduttu kunnolla työpaikoilla luomalla työn uudelleen järjestämisen rakenteita kuten sijaistuskäytäntöjä. Asenteet vaikuttavat paljon, samoin se, miten valmiita esihenkilöt ja johto ovat järjestämään mahdollisuuden vapaiden pitämiseen.
– Isillä yksi keskeinen syy jättää vapaat käyttämättä on se, että he pitävät pitkiä poissaoloja hankalina. Heillä käsitys oman työpanoksensa korvaamattomuudesta näyttää olevan vahvempi kuin äideillä, Närvi sanoo.
Antti Kähkösen mukaan iso kysymys on, kannustavatko työnantajat aktiivisesti isiä tai ei-synnyttäneitä vanhempia jäämään perhevapaalle.
Vaikuttaako uudistus halutulla tavalla?
Kelan Johanna Aholainen kertoo, että hallituksen esityksessä oletettiin, että aluksi vain 10 prosenttia perheistä jakaisi vanhempainrahapäivät tasan. Tässä vaiheessa tämä näyttää pitävän paikkansa.
– Kiinnostavaa on nähdä sekin, lisääkö uudistus niiden isien käyttämää osuutta vanhempainpäivärahoista, jotka eivät aiemmin käyttäneet niitä ollenkaan tai vain hyvin vähän, Aholainen sanoo.
Närvin mukaan uudistus olisi voinut olla kunnianhimoisempi. Hän arvioi sen silti lisäävän isien perhevapaiden käyttöä ja vievän kohti tasaisempaa perhevapaiden käyttöä ja lopulta tasa-arvoisempaa työ- ja perhe-elämää. Aholainen muistuttaa, että asennemuutokset vievät aikaa.
– Ei ole realismia, että käyttö lisääntyisi heti merkittävästi. Mutta on todennäköistä, että käyttö lisääntyy kyllä, mutta kuinka paljon, sitä on vaikea sanoa.
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Jorma Närmi (Johanna Närvi), Kela (Johanna Ahonen) ja Iida Ylinen (Emma Ahon ja Antti Kähköisen perheen kuva)
Uusi perhevapaamalli
Ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden kesto piteni noin kahdella kuukaudella. Isien tai ei-synnyttäneen vanhemman ansiosidonnainen vanhempainrahajakso piteni kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen.
Perhevapaauudistus tuli voimaan elokuussa 2022. Uudistus oli työn alla jo Juha Sipilän hallituskaudella, mutta erimielisyyksien vuoksi sitä ei saatu vietyä päätökseen. Sanna Marinin hallituskaudella tässä onnistuttiin muun muassa siksi, että uudistus oli kirjattu hallitusohjelmaan ja sille oli laadittu tarkat reunaehdot.
Uudessa perhevapaamallissa molemmat vanhemmat saavat 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä kiintiöstä vanhempi voi halutessaan luovuttaa toiselle vanhemmalle enintään 63 vanhempainrahapäivää. Päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Uudistuksessa ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden kesto kokonaisuudessaan piteni noin kahdella kuukaudella. Isien tai ei-synnyttäneen vanhemman ansiosidonnainen vanhempainrahajakso piteni kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen.
Lisätietoja:
