Ranska panostaa yli 55-vuotiaiden työllisyyteen

Ranska haluaa hidastaa seniorien kasvavaa syrjäytymistä työelämästä. Sekä yli 55-vuotiaiden työllistymistä että eläkeikää lähestyvien työssä pysymistä pyritään parantamaan monin keinoin, muun muassa työajan jakaminen -järjestelyllä ja sukupolvisopimuksella sekä oppisopimuksin.

11.6.2021

Vaikka yli 55-vuotiaiden osuus työnhakijoista on vaatimattomampi kuin muiden ikäryhmien, heillä työttömyys kestää yleensä pitempään kuin muiden. Ikäsyrjintä työnhaussa koskee jo 45-vuotiaita ja irtisanominen kolahtaa valitettavan usein siinä vaiheessa, kun terveys voi alkaa reistailla ja työteho ehkä hiipua. Vain seitsemällä kymmenestä 55–59-vuotiaasta ranskalaisesta on työpaikka.

Seniorien Teepy Job -työnhakualustaa pyörittävän Jean Emmanuel Roux:n mielestä tämä on ristiriitaista, koska lääketieteen kehityksen ja terveystietoisuuden lisääntymisen ansiosta iäkkäämpien ihmisten fyysinen ja henkinen kunto on parempi kuin koskaan.

– Kun ylempi toimihenkilö lähtee eläkkeelle, hänen kokemuksensa ja tietotaitonsa ei häviä mihinkään, Roux toeaa. Hänen mielestään nykyisessä yhteiskunnassa hyväkuntoinen seitsemänkymppinen voi hyvin tarjota palveluksiaan yrityksille.

Ranskan hallitukset ovat viime vuosina miettineet päänsä puhki ikääntyvien työttömyyttä vähentäviä toimenpiteitä. Viimeisin uudistus on työajan jakaminen, jonka puitteissa useampi yritys voi palkata työntekijän yhteisesti niin, että kussakin firmassa tehdyistä työtunneista kertyy täysipäiväinen työ. Siinä missä vuokratyöntekijä palkataan tiettyyn määräaikaiseen tarpeeseen, työaikansa usean yrityksen kesken jakavalla työntekijällä on jatkuva työsuhde. Yrityksellä puolestaan on käytössään ammattitaitoinen konkari siitä huolimatta, että sillä ei ole tarvetta tai budjettia palkata täysiaikaista työntekijää. Toimenpiteen tavoitteena on toki myös tarjota seniorille mahdollisuus näyttää kyntensä ja päätyä palkkalistoille yhteen näistä yrityksistä.

Oppisopimus alan vaihtajille

Seniorin palkkaamisesta maksetaan joissakin tapauksissa myös kannustusrahaa yrityksille. Kahden tuhannen euron kannuste on luvassa yrityksille, jotka palkkaavat 45-vuotiaan tai vanhemman työnhakijan eräänlaiseen oppisopimussuhteeseen, joka jakautuu työskentely- ja opiskelujaksoihin. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti alan vaihtajille.

Toinen viime vuosien uudistuksista on niinikään määräaikainen seniorityösuhde 57-vuotta täyttäneille vähintään kolme kuukautta kortistossa olleille työnhakijoille. Tässä tapauksessa työnantaja voi poiketa tarkasti määritellyistä määräaikaisen työsuhteen ehdoista ja palkata eläkeikää lähestyvän osaajan enimmillään kolmeksi vuodeksi. Määräaikaissuhteen pelisääntöjen höllentämisen toivotaan hälventävän työantajan pelkoa sitoutua.

– Työantajia arveluttaa palkata jatkuvaan työsuhteeeseen työntekijä, jonka kunto tai terveydentila saattaa yllättäin heikentyä, tietää Jean Emmanule Roux. Seniorin rekrytointia puoltavia argumentteja ovat hänen mukaansa kokemus, luotettavuus ja säntillisyys. Lisäksi he ovat välittömästi käytettävissä ja paneutuvat tehtäväänsä täysipainoisesti.

Työllistymisen esteiden poistamista tärkeämpää on kuitenkin yli 55-vuotiaiden pitäminen kiinni työelämässä. Viitisen vuotta sitten yli 300 työntekijän yrityksille säädettiin sakon uhalla velvoite huolehtia ikääntyvien työntekijöidensä uran loppukaaren suunnittelusta. Edellisen hallituksen mietintämyssystä putkahti myös sukupolvisopimus, joka kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoren työpariksi 57 vuotta täyttäneelle konkarille. Palkatessaan 26-vuotiaan tai nuoremman pysyvään työsuhteeseen yritys sitoutuu pitämään tutoriksi nimetyn yli 55-vuotiaan työssä eläkeikään asti.

Toimenpiteellä pyritään siihen, etteivät nuorten työllistymiseen käytettävät resurssit samalla lisää yli 55-vuotiaiden työttömyyttä. Valtaosa solmituista sukupolvisopimuksista on tehty alle 50 hengen yrityksissä, joille 4 000 euron vuosittainen tuki rekrytointia seuranneen kolmen vuoden ajan on merkittävä kannuste.

Korona näkyy työttömyystilastoissa

Vaikka Ranska on keikkunut jo useita vuosia Euroopan syntyvyystilastojen kärjessä, väestö vanhenee väistämättä. Muutaman vuoden päästä jo joka kolmas ranskalainen on eläkeläinen. Hallituksen huoli seniorien työllistymisestä on siis puhtaasti taloudellinen. Suurten ikäluokkien siirtyminen ennenaikaisesti eläkkeelle tai pahimmassa tapauksessa työttömyyskortistoon työuransa lopussa tulee valtiolle kalliiksi.

Koronapandemia pahensi tilannetta entisestään. Viime vuonna yli 55-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi 13 prosentilla, mikä on noin miljoona työnhakijaa. Työvoimatoimiston kirjoilla oli vuonna 2020 yhteensä 4,4 miljoonaa työnhakijaa. Vaikka seniorien työttömyysaste on Ranskassa eurooppalaista keskitasoa, 60–64-vuotiaiden työllisyyttä tarkastellessa Ranska jää EU-maiden häntäpäähän.

 

Teksti ja kuva Virpi Latva

Lue lisää aiheesta