Aika ajoin työntekijän on hyvä selvittää omalla alalla ja urapolulla tunnistettavissa olevia osaamistarpeita. Yksi keino on kartoittava keskustelu kollegoiden kanssa. Myös oman alan verkostoissa ja tapahtumissa käytävä keskustelu antaa ideoita. Työpaikoilla tehtävät osaamiskartoitukset ja ammattiliittojen tarjoamat uraohjauspalvelut ovat nekin vaihtoehto.
Uran puoliväli sopiva tarkistusetappi – toiveissa urakatsausmallin käyttöönotto
Akava on ehdottanut työuran puolivälin vaiheille (45–54-vuotiaat) osaamisen tarkistuspistettä eli eräänlaista urakatsausta.
– Se tapahtuisi kokoamalla yhteen valmennusryhmä, jossa joukko työntekijöitä arvioisi osaamista, uranäkymiä sekä osaamistarpeita ohjauksen ammattilaisen tuella, sanoo johtava asiantuntija Elina Sojonen Akavasta.
Johtava asiantuntija Elina Sojonen Akavasta nostaa esiin Akavan ehdotuksen urakatsauksesta työuran keskivaihella oleville. Se auttaa arvioimaan osaamista, uranäkymiä ja osaamistarpeita.
Tavoitteellinen työskentely omien osaamistarpeiden kirkastamiseksi tapahtuisi siis vertaisryhmässä.
Ehdotetulla urakatsausmallilla olisi toki kuluja, mutta kulut lunastaisivat paikkansa, mikäli mallilla estettäisiin mahdollinen työttömäksi jääminen.
Urakatsausten järjestäjinä voisi olla monenlaisia tahoja. Luontevia yhteistyötahoja olisivat esimerkiksi korkeakoulut, jolloin niiden ja työelämän välille syntyisi lisää kontakteja.
Urakatsauksilla voidaan pidentää työuria ja tukea jatkuvaa oppimista. Niitä tulisi kehittää edelleen hyvin suunnitelluilla, laadukkaasti toteutetuilla kokeiluilla.
Osaamisseteli osaksi jatkuvan oppimisen rakenteita
Yhtä lailla kokeilemisen arvoinen idea olisi Akavan ehdottama osaamisseteli. Maailmalla on saatu hyviä kokemuksia malleista, joissa raha seuraa opiskelijaa.
Ideana olisi tukea tuhannen euron osaamissetelillä työntekijän uranaikaista oppimista ja kouluttautumista. Rahoitus järjestyisi kolmikantaisesti: mukana olisivat työnantaja, valtio ja työntekijä itse.
Osaamisseteli toisi aktiivista osaamisen kehittämisen otetta monen työntekijän arkeen.
Iso osa jatkuvasta oppimisesta tapahtuu työssä
Urapalvelupäällikkö Marjut Hallavo Suomen Ekonomeista muistuttaa, että työpaikka on lopulta merkittävin oppimisen areena.
Hän nostaa esille 70/20/10-mallin, jonka mukaan oppimisesta 70 prosenttia tapahtuu työpaikoilla. Työssä oppimista voidaan tukea tehtäväkierrolla, tarttumalla uusiin projekteihin ja kasvattamalla työntekijän vastuita.
Mentoriohjelmat, 360-arvioinnit ja muilta oppiminen muodostaa oppimisesta noin 20 prosenttia. Loput 10 prosenttia muodostuu varsinaisista koulutuksista.
Urapalvelupäällikkö Marjut Hallavo Suomen Ekonomeista kannustaa kuulostelemaan omia kiinnostuksen kohteita ja lukemaan, selvittämään, penkomaan ja etsimään aktiivisesti osaamista kehittäviä mahdollisuuksia.
– Työpaikoilla on hyödyntämättä valtava potentiaali oppia toinen toiselta. Tulevaisuudessa tulevat menestymään ne organisaatiot, jotka miettivät jo nyt, miten potentiaalin saisi käyttöön heti. Tiedon tulisi liikkua organisaatiossa työntekijöiden kesken, Hallavo sanoo.
Osaamisen johtamisen pitäisi olla entistä enemmän yritysten agendalla.
Mikään työnantaja ei voi kuitenkaan väkisin syöttää jatkuvan oppimisen ajatusta työntekijöilleen, vaan viime kädessä yksilö on itse vastuussa osaamisensa kehittämisestä.
Hallavo kannustaa kuulostelemaan omia kiinnostuksen kohteita ja lukemaan, selvittämään, penkomaan ja etsimään aktiivisesti osaamista kehittäviä mahdollisuuksia. Täsmäohjeita kaikille sopiviin lisäkoulutusvalintoihin tai oikeisiin oppimispolkuihin ei ole.
Se Hallavon mukaan on sen sijaan varmaa, että kriittistä ja luovaa ajattelua, kyseenalaistamisen taitoa, johtopäätösten tekemistä, itsensä haastamista ja ongelmanratkaisukykyä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Miten tätä puolta voi kehittää?
– Aivohuolto on osa kokonaisuutta. Aivokapasiteettiaan ei saa ryöstöviljellä. Luovuuden pitää vireänä sopiva määrä työtä, lepoa ja muita virikkeitä.
Osaamisen kehittäminen korostuu tekniikan alalla
– Opiskelu voi tuottaa inspiraatiota, laajentaa ajattelua ja estää ajattelun luutumisen arjen pyörityksessä, sanoo urapalveluiden johtaja Sari Taukojärvi Tekniikan Akateemiset TEKistä.
Tekniikan alalla osaamisen kehittäminen on elinehto. Tekniikka uudistuu ja kehittyy, ja näin on oltava myös osaamisen laita. Alan tyypilliset tittelit kehityspäälliköstä tuotekehitysinsinööriin ja tutkijaan kuvastavat hyvin alan luonnetta.
Alalle myös hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat oppia ja luoda uutta. Usein työtehtävä edellyttää juuri tätä.
Urapalveluiden johtaja Sari Taukojärvi Tekniikan Akateemiset TEKistä kertoo, että uuden oppiminen tapahtuu pitkälti itse työssä, mutta mainitsee verkko-opintojen lisääntyneen yhtenä tapana päivittää ja kasvattaa osaamista.
TEKin jäsenet ovat usein töissä suurissa kansainvälisissä yrityksissä, joissa on paljon omaa koulutustarjontaa.
Aina osaamisen kehittäminen ei liity suoraan omaan alaan.
– Opiskelu voi tuottaa inspiraatiota, laajentaa ajattelua ja estää ajattelun luutumisen arjen pyörityksessä.
Tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin panostaminen tukisi osaamisen kehittämistä
Myös TKI-investoinnit nivoutuvat yhteen jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen kanssa.
– TKI-toimintaan panostamalla yrityksessä oleva osaamistaso nousee. Koko yrityksen potentiaali kasvaisi, mikä olisi yhteiskunnan kannalta merkittävä asia, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio muistuttaa, että Suomi on jäänyt kansainvälisesti jälkeen TKI-investoinneissa.
– TKI-investointien pitäisi olla 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta tähän ei päästä ilman yksityistä rahoitusta. Vuoden 2009 jälkeen TKI-investoinnit ovat olleet laskussa.
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Kuvituskuva Ida Pimenoff, Milla Talassalo (Johanna Moisio), Suomen Ekonomit (Marjut Hallavo), Tekniikan Akateemiset (Sari Taukojärvi)
Verkkokursseista kiinnostuneille
- Helsingin yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen avoimet verkkokurssit (Massive Open Online courses)
MOOC.fi - FITech – teknisen alan verkostoyliopisto
https://fitech.io/fi/ - MIT:n maksuttomat verkkokurssit
https://www.edx.org/school/mitx - Coursera – huippuyliopistojen verkko-opintoja
https://www.coursera.org/ - Udacity opinto- ja urapalvelut
https://www.udacity.com/ - Udemy – verkko-opintojen portaali
https://www.udemy.com/ - Future Learn – verkko-opintojen portaali
https://www.futurelearn.com/ - Turun yliopiston Braheakeskus
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/brahea-keskus - Helsingin yliopiston täydennyskoulutuspalvelujen keskus HY+
https://hyplus.helsinki.fi/ - Tekoälyn perusteet (elements of AI)
https://www.elementsofai.com/fi/ - Eamk Campus online – ammattikorkeakoulujen verkko-opetukset
https://www.eamk.fi/fi/campusonline/ - Kaikki Suomen opintotarjonta
www.opintopolku.fi
