Kun opiskelu vaihtuu työelämään, nuoren eteen tulee uudenlaista opittavaa. Lähetänkö pikaviestejä vai sähköposteja? Kuka tyhjentää tiskikoneen ja kenen tehtävä on kutsua kopiokoneen korjaaja? Saako kahviautomaatilla juoruilla? Yksityiskohtaista ohjeistoa ei voi laatia, vaan tärkeintä on oivaltaa, että työyhteisö luo itse sääntönsä: jos sääntöjä ei tunne tai niitä ei ole, asiaan täytyy heti tarttua.
Korkeakouluista valmistuneilla tulee jatkossa olla aiempaa enemmän työelämävalmiuksia ja -taitoja, sillä varsinaisen ammattitaidon merkitys kokonaiskuvassa vähenee. Maailman talousfoorumin mukaan työntekijän tärkeimpiin valmiuksiin kuuluvat tulevaisuudessa luovuus, kriittisyys, kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia ja johtaa ihmisiä. Maininta ammattitaidosta ei yllä listan kärkeen.
– Suurin osa nykyisistä opiskelijoista työskentelee tulevaisuudessa ammateissa, joita ei vielä ole. Työn sisältöjen muutos vaatii ihmiseltä kykyä muuttua, sanoo tutkijatohtori Susanna Kultalahti Vaasan yliopistosta.
Kyky itsensä ja työnsä johtamiseen on arvokkain taito, minkä nuori voi itselleen hankkia. Sen avulla hallitaan stressiä, joka tutkimuksen mukaan on joka neljännen korkeakouluopiskelijan riesana. Työura tulee jatkumaan noin 40 vuotta, joten perustusten pitää olla kunnossa.
– Suurin osa korkeakoulutetuista työskentelee aivoillaan. Heille tarvittaisiin henkinen suojakypärä, kuvailee Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen.
Myönteistä asennetta työhön
Työelämässä tarvitaan kykyä kertoa osaamisestaan ja vahvuuksistaan, selviää yliopistosta valmistumisen jälkeen tehdyistä uraseurantakyselyistä. Sosiaalisia taitoja tarvitaan aina.
– Digitalisaatio ja robotisaatio eivät poista sitä, että moni työskentelee jatkossakin ihmisten kanssa. Siellä missä on ihmisiä, on aina hiukan kitkaa ja jännitteitä. Täytyy ymmärtää omaa ja muiden persoonaa, jotta osaa toimia oikein esimerkiksi neuvottelutilanteessa, Pursianen sanoo.
Näihin aiheisiin on tartuttu Valmiina työelämään! -hankkeessa (Valte), jossa kehitettiin työelämän ja työhyvinvoinnin opintokokonaisuus toisen ja korkea-asteen opiskelijoille. Juuri valmistuneessa kolmevuotisessa työssä oli mukana 11 oppilaitosta.
Opintopaketti antaa opiskelijoille keinoja edistää työhyvinvointia työpaikoilla ja tukee myönteistä asennoitumista työhön.
– Opiskelijoilla voi olla työelämästä vähän turhankin raadollinen kuva. Y-sukupolveen eli nyt 25–35-vuotiaisiin on juurrutettu ajatus, että he tarvitsevat monta ammattia pärjätäkseen eläkkeelle asti. Väitöstutkimuksessani he liittivät työhön masennusta, väsymystä ja burnoutia. Vaikutelman syntyyn on saattanut osaltaan vaikuttaa myös media, Kultalahti pohtii.
Vaasan yliopiston Valte-osuudessa painotetaankin ajanhallintataitoja, vastuunottoa ja vastuunkantoa kiireen ja kuormituksen taklaamiseksi.
Nykynuoret arvostavat työtä yhtä paljon kuin nuoret 30 vuotta sitten. Henna Pursiainen uskoo, että yhteisöllisyys on työelämän valtti tulevaisuudessakin.
Susanna Kultalahden mukaan Valte-opit sopisivat kaikenikäisille. Jokaisen on hyvä virkistää yhteistyötaitojaan aika ajoin.
Valmiina työelämään! -aineistoa verkossa osoitteessa www.valte.fi.
- Teksti: Jaana Ahlblad
- Kuvat: Mikko Lehtimäki (Susanna Kultalahti) ja Liisa Takala (Henna Pursiainen)
