Esimerkiksi vuonna 2005 mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä hylättiin neljännes. Vuonna 2023 mielenterveysperusteisista hakemuksista hylättiin jo lähes puolet ja tuki- ja liikuntaelinperusteisista kolmannes.
Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämislinja näyttää siis kiristyneen, jolloin herää kysymys, ovatko työkyvyttömät siirtyneet eläketilastosta työttömyystilastoon.
– Summaten voisi sanoa, että työkyvyttömyyseläkkeissä on saatu aikaiseksi hyvä kehitys, mutta sairauspoissaoloissa mielenterveyshäiriöiden esiinmarssi jatkuu, sanoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Jos käsitettä työkyky tarkastellaan niukasti sosiaalivakuuttamisen näkökulmasta, se viittaa työntekijän terveydentilaan ja siitä juontuvaan kykyyn tai kyvyttömyyteen tehdä töitä. – Laajemmin ymmärrettynä työkykyyn niveltyvät työntekijän osaaminen, työtehtävien mielekkyys, uuden oppiminen sekä se, tukeeko työympäristö fyysistä ja psykososiaalista työkykyä, sanoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Nuorilla aikuisilla ensisijaisena syynä työkyvyttömyyseläkepäätökseen ovat mielenterveyden sairaudet. Työuran loppupäässä iäkkäämmillä työntekijöillä yleisimpänä työkyvyttömyyden syynä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Työkyvyttömyyseläkkeistä vajaa kolmannes on myönnetty mielenterveyssyistä, vajaa kolmannes tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi ja lopuissa myöntöperusteet ovat vaihtelevampia. Naisilla on mielenterveyssyistä myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä enemmän kuin miehillä.
– Työurien piteneminen näkyy myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä siten, että yli 60-vuotiaita koskevat päätökset ovat lisääntyneet ja esimerkiksi 63-vuotiaille myönnetään vielä työkyvyttömyyseläkkeitä, Juvonen-Posti sanoo.
Työntekijän status vaikuttaa lähtökohtiin jatkaa työssä
Työntekijän, yrittäjän ja työttömän työnhakijan välillä on eroja siinä, millaisia tukipalveluita heille on tarjolla palatessa pitkältä sairauslomalta työelämään.
– Työntekijän palatessa keskeisimmäksi asiaksi nostaisin työpaikan kulttuurin sekä johdon, esihenkilöiden ja työkavereiden toiminnan. Ollaanko aidosti valmiita neuvottelemaan uudenlaisista järjestelyistä, joita työhönpaluu mahdollisesti edellyttää? Kun yhden työtä muokataan, koskee se helposti monen muunkin työtä. Jos vastustusta ilmenee, eikä esihenkilö viitsi muovata palaajan työnkuvaa sopivammaksi, tämä kyllä aistii, että ei ole tervetullut takaisin, Juvonen-Posti sanoo.
Työterveysneuvottelut ovat yksi työkalu työnkuvan muokkaamiseen. Niissä ovat läsnä esihenkilöt, työterveyshuollon edustaja ja työntekijä. Neuvotteluissa selvitetään, millaisia ratkaisuja ja tukea työhönpaluu vaatii, millaista kuntoutusta työntekijä voisi saada ja millaisin etuusjärjestelyin kuntoutus olisi mahdollista toteuttaa. Käytännössä siis mietitään, mikä osa toimeentulosta tulee palkasta ja mikä osakuntoutustuesta tai muusta vastaavasta.
– Jos ihminen on palaamassa töihin, on tärkeää, että hänen tarpeitaan kuunnellaan ja huomioidaan. Kun työtä muokataan, jäljelle jäävän työn pitäisi olla työntekijälle mielekästä. Usein laistetaan työhönpaluun onnistumisen seuraamisesta, Juvonen-Posti sanoo.
Itsenäisten ammatinharjoittajien tai pienten, alle 10 työntekijää työllistävien yritysten työntekijöiden tilanne on omanlaisensa. Juvonen-Postin mukaan osasairauspäivärahan avulla töihin palaavan yrittäjän olisi hyvä saada jokin ammatillinen kuntoutus tai työkykykoordinaattorin apua palatessaan pitkältä sairauspoissaolojaksolta.
– Kelalle pitää osata raportoida, että on oikeasti vähentänyt töitään. Työkykykoordinaattori voi löytyä joistakin sote-keskuksista, mutta kyse ei ole valtakunnallisesti kattavasta toiminnasta. Kelalla on tarjolla työkyvyn koordinaation toimintaa ja apua ammatillisen kuntoutustuen hakemiseen.
Jos työtön työnhakija pyrkii palaamaan pitkältä sairauspoissaololta takaisin työelämään, hänen käytössään ovat sote-keskusten tarjoamat työttömien terveystarkastukset sekä monialaista työkyvyn ja työllisyyden tukea. Palveluiden saatavuudessa tosin on vaihtelua hyvinvointialueittain. Vuodenvaihteeseen asti TE-toimistoissa on käytettävissä työkykykoordinaattoreita. Sen jälkeen järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja työllisyysalueille.
Miten vahvistaa osatyökykyisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla?
Juvonen-Posti kannustaa työnantajia kehittämään työpaikoille inklusiivista kulttuuria.
– Olitpa kokotyökykyinen, osatyökykyinen, maahanmuuttaja tai ikääntyvä, jokainen olisi yhtä tervetullutta työvoimaa. Ja kun on rekrytoitu haavoittuvista ryhmistä, huolehditaan, että he pääsevät osaksi työyhteisöä.
Juvonen-Posti palauttaisi varhaisimmat ammatillisen kuntoutuksen palvelut, joilla vahvistetaan työkykyä.
– Useampi hallitus on nimenomaan leikannut ammatillisen kuntoutuksen palveluista ja nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluista. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee varsin myöhäisessä vaiheessa eli työkyvyn pitää olla heikentynyt jo aika voimakkaasti.
Työkykyä pitäisi myös osata johtaa strategisesti työpaikoilla.
– On organisaatioita, jotka ovat tehneet vuosikymmeniä pitkäjänteisesti työtä työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen eteen. Ne ovat aloittaneet hyvin pienistä teoista. Tästä hyvästä työstä ensimmäisenä palkkiona on työkyvyttömyyskustannusten lasku ja pitemmällä tähtäimellä työurien pidentyminen, Juvonen-Posti sanoo.
Valitettavasti Suomessa on myös keskisuuria ja suuria työpaikkoja, jotka tuskin ovat kuulleetkaan työkykyjohtamisesta. Niissä keskitytään sairauspoissaolojen määriin, ehkä vähän syihinkin, mutta ei oikein ymmärretä työkyvyn johtamista laajemmin vaikkapa osaamisen kehittämisenä.
– Haastavin kenttä ovat pienet yritykset. Haasteena tutkijoille ja kehittäjille on, että ne tarvitsevat ihan omanlaisiaan käytäntöjä. Ei voi vain pienentää suuren tai keskisuuren organisaation mallia, vaan pitäisi luoda toimintamalleja, jotka oikeasti ovat mahdollisia pienen yrityksen henkilöstöjohtamisen resursseilla.
Teksti Iida Ylinen
Kuvat Lehtikuva/Marja Airio (kuvituskuva) ja Juha Tuomi (Pirjo Juvonen-Posti)
Tilastotietoa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista
- Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 700 henkilöä.
- Työkyvyttömyyseläkkeiden määrien pohjalta näyttää siltä, että työikäisen väestön työkyky ei ole merkittävästi heikentynyt, joskin taustalla voi olla tiukentunut linja myöntää työkyvyttömyyseläke.
- Näkymä on toisenlainen, jos tarkastellaan lyhyempiä poissaoloja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti kyselyynsä pohjautuen, että yksityisellä sektorilla sairauspoissaolojen määrä on noussut ja oli esimerkiksi vuonna 2022 keskimäärin 11 päivää henkilöä kohden, joka on alhaisempi määrä kuin julkisella sektorilla.
- Mielenterveydellisistä syistä eläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä on ollut ETK:n mukaan laskussa vuodesta 2019, mutta lasku pysähtyi vuonna 2023.
- Kela on korvausvelvollinen sairauspoissaoloista 1+9 päivän jälkeen. Kelan tietoja tarkastellessa selviää, että mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy pitkille poissaoloille, ja kasvu on alkanut vuonna 2016.
- Kelan mukaan yli 100 000 ihmistä oli mielenterveyssyistä vuonna 2023 yli 10 päivää kestäneellä sairauspoissaololla, mikä on ennätyksellisen suuri määrä. Suhteellista kasvua on 3 prosenttia ja kaikkiaan 3 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2022.
- Mielenterveysperusteisissa pitkissä poissaoloissa masennuksen lisäksi toinen tärkeä syy on ahdistuneisuushäiriöt. Tässä luokassa kasvua on ollut 7 prosenttia eli lähes 50 000 ihmistä sai vuonna 2023 sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön perusteella.
