Martimo muistuttaa kirjoituksessaan, että henkisesti kuormittavia tekijöitä pitää pyrkiä mittaamaan, ja tähän on monia välineitä. Hän nostaa esille, että tarvitaan osaamista sellaisten työympäristöjen luomisessa, jotka ehkäisevät haitallista kuormitusta. Apuvälineinä voidaan käyttää esimerkiksi asiantuntijoiden tekemiä kyselyjä.
– Hyvä työpaikka edistää mielen terveyttä, johon kuuluu tyytyväisyys elämään, henkilökohtainen kasvu, elämän tarkoituksen kokeminen ja yhteisöllisyys. Kaikki ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka edistävät myös luovuutta ja tuloksellisuutta työssä, Martimo huomauttaa. Lue Martimon kirjoitus Työterveysyhteistyön haasteena henkinen kuormitus
Työkykyasioita ei ole varaa jättää huomiotta
Akavan johtavan asiantuntijan Hanna-Maija Kausen vastuualueelle kuuluvat muun muassa työkykyyn liittyvät teemat. Kause pitää tärkeänä Martimon kirjoituksen viestiä, että psykososiaalista kuormitusta voidaan pyrkiä hallitsemaan aivan kuin fyysistä työkuormitusta, vaikka välineet ovat osittain erilaiset.
Kaikki työkuormitus ei ole kielteistä, ja suuristakin työmääristä huolimatta työ voidaan kokea innostavaksi ja voimaannuttavaksi. Kausen mukaan olennaista on huomata, että psykososiaalinen kuormitus tai varsinainen työuupumus ei ole vain yksilöstä riippuvainen ja yksilöä ”hoitamalla” ratkaistava ongelma, vaan itse työllä on tärkeä merkitys – kuten työoloilla, työn sisällöllä ja työyhteisöllä.
– Tuoreimman työolotutkimuksen tulosten perusteella työelämässä on sekä positiivisia että negatiivisia kehityssuuntia. Myönteistä on, että kyselyn tulosten mukaan työn imu on kasvussa. Moni on tyytyväinen työhönsä ja kokee työn joustojen sekä työaikojen että paikan suhteen lisääntyneen. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa: kysely osoittaa kiireen kokemuksen lisääntyneen erityisesti naisilla ja kuntasektorilla. Liika kiire estää kehittymisen työssä, aloitteellisuuden ja ideoiden soveltamisen sekä työn tekemisen kunnolla, Kause kertoo.
Työolotutkimuksen mukaan väkivalta ja sen uhka työssä on kasvussa, samoin psyykkiset oireet ja jaksamiseen liittyvät ongelmat. Työ myös ”läikkyy” tai ”sirottuu” yhä enemmän vapaa-ajalle. Tulosten mukaan esimerkiksi reilu kolmannes palkansaajista luki työsähköpostejaan lomalla vähintään kerran viikossa.
– Pysäyttävää tutkimuksen tuloksissa on luku, jonka mukaan lähes 60 prosenttia vastanneista kokee vakavan työuupumuksen vaaraa. Kun otetaan huomioon parin viime vuoden huolestuttava kehitys työkyvyttömyyseläkkeitten kasvussa, onko meillä varaa jättää huomiotta yli kahden ja puolen miljoonan työllisen työkykyyn liittyvät kysymykset? Haitallisen psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyllä ja aivoterveyden tukemisella on tärkeä merkitys, Kause muistuttaa.
Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan 19 900 henkilöä siirtyi vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle työeläkejärjestelmästä, mikä on lähes 1 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeistä yli puolet myönnettiin kuntoutustukina. Näistä noin 45 prosentilla työkyvyttömyyden syyksi kirjattiin jokin mielenterveyteen liittyvä sairaus. Neljäsosalla syynä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
