Tavoitteena parempi työkyky
Urakatsauksessa työntekijän työuraa ja osaamista tarkastellaan ammattilaisten ja vertaisryhmän tuella. Työntekijä laatii suunnitelman, jossa huomioidaan työkyky, työhyvinvointi ja valmiudet varautua työelämän muutoksiin.
– Valmennusryhmiä voitaisiin järjestää aluksi kokeiluna ainakin työpaikoilla ja oppilaitoksissa eri koulutusasteilla, ehdottaa Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen.
Mielityisen mukaan on hyvä, ettei uusia toimintamuotoja kiinnitetä liian tiukasti mihinkään organisaatioon vaan etsitään joustavasti erilaisia malleja erilaisiin tarpeisiin.
Jos urakatsauksia järjestettäisiin oppilaitoksissa, työelämätaitoja käsittelevien urakatsausryhmien olisi mahdollista rakentaa uudenlaisia yhteyksiä yritysten ja oppilaitosten välillä. Tärkeää tietoa ja ymmärrystä työelämän ja erilaisten organisaation tarpeista siirtyisi luontevasti toisaalta oppilaitoksille, toisaalta yrityksen henkilöstölle.
Työpaikoilla työelämätaitojen kehittäminen tulisi sitoa koulutussuunnitelmaan, jolloin malli tukisi työpaikkojen strategista kehittämistä. Toimintamallin kautta kertyisi runsaasti sellaista tietoa osaamisesta ja osaamistarpeista, joka on tärkeää työelämän kehittämiseksi.
– Uudet yhteistyömuodot ovat erityisen tärkeitä juuri nyt, kun korkeakoulut ja muut oppilaitokset hakevat paikkaansa jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen kentässä, Mielityinen toteaa.
– Kun oppilaitosten rooli osaamis- ja oppimisympäristönä muuntuu, on rakennettava uudenlaisia toimintamalleja osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin. Laadukas toiminta edellyttää yhteisiä pelisääntöjä osaamisen tunnistamiseen. Uudenlaiset toimintamallit tuovat uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia oppilaitosten työhön, muuttavat niiden johtamista sekä opettajuutta ja laventavat opetushenkilöstön työnkuvia, toteaa erityisasiantuntija Hannele Louhelainen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä.
Louhelainen huomauttaa, että jatkuva oppiminen on tuotu vahvemmaksi tehtäväksi esimerkiksi korkeakoulujen lainsäädäntöön. Tämä tarkoittaa henkilöstön määrän ja osaamisen tarkastelua suhteessa toimintaan.
Tuen tarjoaminen kannattaa
Akavan esittämä urakatsaus vastaa toimintamallia, jota parhaillaan testataan Taidot työhön -hankkeessa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella. Keskiuran vaiheeseen suunniteltu Taidot työhön -uravalmennusohjelma kannustaa muutostilanteessa olevia tai muutostarvetta kokevia pohtimaan vahvuuksiaan, tavoitteitaan ja osaamistaan sekä tekemään urasuunnitelmia. Ohjelma vahvistaa motivaatiota, pystyvyyttä ja vastoinkäymisiin varautumista.
– Tarvetta tällaiselle urakatsaukselle on varmasti ja uskon, että moni hyötyisi tällaisesta, toteaa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija, ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner.
– Tutkimustuloksemme vastaavista valmennusohjelmista osoittavat, että tuen tarjoaminen koulutus- tai työuran suunnitteluun kannattaa työuran eri vaiheissa. Erityisesti työuran epäsuotuisista muutoksista kärsivät työntekijät hyötyvät ryhmävalmennusten voimaannuttavasta vaikutuksesta. Tietämys omista vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista sekä mahdollisuuksista niiden toteuttamiseen auttaa pääsemään tilanteeseen, jossa työn tarjoamat mahdollisuudet ja omat tavoitteet sopivat yhteen. Tämä kuuluu hyvän työkyvyn perustaan, Toppinen-Tanner jatkaa.
Työttömyyden ehkäisyä vahinkojen paikkailun sijaan
Työuran keskivaiheella tarkoitetaan ikävuosien 45–54 välistä ajanjaksoa työelämässä, joka on monella tapaa kriittinen. Työllisyysaste 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä on 84,3 prosenttia, mutta 60–64-vuotiaiden työllisyysaste enää 49,2 prosenttia (Työvoimatutkimus 2017).
Akava katsoo, että nykyisin työllisyyden hoito perustuu vahinkojen korjaamiseen sen sijaan, että työttömyyttä ennaltaehkäistäisiin tehokkaasti. Jos työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia onnistutaan kehittämään urakatsauksen avulla, on mahdollista, että käännettä heikompaan työllisyysasteeseen ei tapahdu iän ja työvuosien karttuessa.
Ikämyönteisyyttä lisättävä yhteiskunnassa
– Yhteiskunnan tulisi toimia ikämyönteisemmin. Ikä ei ole este oppimiselle ja kokeneemmilla työntekijöillä on monia vahvuuksia, joita voi hyödyntää työssä. On vahvistettava ikäintegroitunutta ajattelua eli toimia, joilla tuetaan työn, vapaa-ajan ja osaamisen kehittämisen toteuttamista koko työuran ajan, Toppinen-Tanner painottaa.
– Vaikka jatkuvan oppimisen idea alkaa olla itsestään selvä monille, sen toteutumista pitäisi voimakkaasti tukea niin, että työ, vapaa-aika ja osaamisen kehittäminen voisivat toteutua rinnakkain toinen toistaan tukien, Toppinen-Tanner toteaa.
Akavan tavoitteena pitkät työurat
Akavan yksi keskeinen strateginen tavoite on, että 40 vuoden työura olisi mahdollinen suurimmalle osalle. Pitkä työura edellyttää uusiutumista ja oppimista sekä mahdollisesti suunnanmuutoksia.
– Urakatsauksen eli työelämätaitojen tarkistusjakson piiriin tulisi saada lähtökohtaisesti koko ikäluokka. On tärkeää tavoittaa ja auttaa uuden alkuun myös ne henkilöt, jotka todennäköisemmin kohtaavat ongelmia työllistymisessä. Tällainen malli ei toki ole ilmainen, mutta vielä kalliimmaksi tulee työttömyys, osattomuus sekä epämotivoituneena tai puutteellisella osaamisella työskentely, Mielityinen sanoo.
