Vielä Ruotsin vuoden 2018 mittavien metsäpalojen aikana EU:n kriisinhallintamekanismi toimi hyvin. Monen maan paloammattilaiset ja -kalustot tekivät sammutustöitä yhdessä länsinaapurissamme. Mitäköhän sinne paloammattilaisiaan lähettäneet italialaiset ajattelevat nyt, kun tässä kriisissä ensimmäisiä toimenpiteitä olivat virusterveystuotteiden vientikiellot saapasmaahan?
Kaiken kukkuraksi EU päätti virusterveystuotteiden vientikiellosta sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Ikään kuin valtionrajoja kunnioittamattoman viruksen nujertaminen ei vaatisi kansainvälistä yhteistyötä ja virus ei ponkaisisi omalle pihalle sieltä auttamatta jääneen naapurin puolelta.
Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto on jäädyksissä. Niiden seisautus on paljon pitempi kuin käsillä olevat kansalliset karanteenit. EU:n vaihto-ohjelmat joudutaan aikanaan käynnistämään uudestaan aivan lähtötelineistä.
Uusi komissio esitteli toimintaohjelmansa tammi–helmikuun vaihteessa. Sen pohjalta EU-alueen piti ponnistaa vihreään ja digitaaliseen talouteen, joka synnyttäisi kasapäin uusia työpaikkoja. Lanseeratun ”geopoliittinen EU” -käsitteen vanavedessä unionista kaavailtiin johtavia alueita maailmassa monessa asiassa. Toisin kävi.
Hienot suunnitelmat ja tavoitteet ovat hetkessä vaihtuneet kaaoksen hallintaan ja liikkeelle ovat lähteneet myös myyräntyön tekijät. Esimerkiksi Puolan hallitustasolta on koronaan vedoten vaadittu EU:n vihreän kehityksen ohjelman romuttamista.
Toiseksi yleisen sulkeutumislinjan ja protektionismin puoltajat voivat käyttää koronaa keppihevosenaan. Globaalit herkästi häiriöille alttiit tuotantoketjut joutuvat väistämättä uudelleentarkasteluun, mutta miksi kaupankäyntiä pitäisi muuten rajoittaa? Tai kansalaisoikeuksia. Unkarissa on parhaillaan käsittelyssä lakialoitteita, jotka käytännössä merkitsevät demokratian lakkauttamista ilman takarajaa.
Eurooppalaista yhteistyötä on lyöty viime viikkoina kylkeen pajavasaralla. Kovimmassa koronapätsissä olevan Italian pääministeri Giuseppe Conte varoitti, että jollei pian aleta saada aikaan yhteiseurooppalaisia vastauksia käsillä olevaan kurimukseen, edessä on hyvinkin EU:n kuihtumisen tie.
Euroopan unionille on taatusti luvassa lisääkin kylmää kyytiä, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen.
Euro on osoittanut hyödyllisyytensä. Ruotsin, Norjan ja Islannin kruunut ovat kurimuksessa, Britannian punta syöksyssä ja niin edelleen. Mikä olisikaan tilanteemme nyt markan kanssa? Euroopan keskuspankki ja suhteellisen vakaa valuuttamme ovat ainoita pilareita, joihin nojata talouden sakatessa.
Italia ottaa Euroopan kovimmat korona-iskut vastaan velkakuormalla, joka vastaa 135 prosenttia bruttokansantuotteesta. Satoi tai paistoi Roomassa, velkaa on lisätty ja uudistukset ovat jääneet puolitiehen. Nyt se kostautuu korkojen kera. Ajatuksen terveestä, lamapuskureita sisältävästä taloudesta luulisi viimeinkin kiirivän euroalueen jokaiseen nurkkaan koronakriisin vanavedessä.
Jotkut tahot ovat ennenkin peräänkuuluttaneet rajojen sulkemista, mutta kun se on vallitseva olotila, tekee kipeää. Ei päästä ostosmatkoille Tallinnaan tai talvilomalle Espanjaan. Monilla maarajoilla tavaraviejiä odottavat pitkät, jopa kilometrien mittaiset jonot. Vaihto-opiskeluvuosi jää haaveeksi ja työkeikka Eurooppaan tekemättä. Vapaan liikkuvuuden ymmärrys ja sisämarkkinoiden kannatus voi saada koronakriisistä jopa kasvusykäyksen.
Komission edellinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker painotti 2018 tarvetta rakentaa Euroopan ”suvereniteettia”. Hänestä riippumattomista syistä toimintaa sen hyväksi ei juuri tullut, mutta koronan kirkastettua tilannekuvaa saattavat mielet muuttua. Esimerkiksi joistakin avainlääkkeistä yli puolet valmistaa yksin Kiina. Voidaanko nykyistä öljyriippuvuutta jatkaa entisellään, kun yhdellä Kremlin komennolla hanat saadaan suljetuksi?
Akava vaati EU-linjauksissaan vuonna 2009 unionille riittävän vahvoja toimintaoikeuksia rajat ylittävissä terveyskysymyksissä täydentämään jäsenvaltioiden omaa toimintaa. Vuonna 2013 tehtiin EU-päätös vakavien rajat ylittävien terveysuhkien vastatoimista, kuten tietojenvaihdosta ja yhteisestä suunnittelusta. Tämä kovin vajaaksi jäänyt hanke taitaa lähivuosina nousta kärkikysymyksien joukkoon. Jotkut Euroopan parlamentin jäsenet ovat jo ehtineet vaatia esimerkiksi direktiiviä tartuntataudeista.
Näköpiirissä ei ole syytä, miksi koko eurooppalainen yhteistyö olisi uhattuna koronan takia. Toki yksittäisten jäsenmaiden avautuminen siilikerälle käpertymisestään ottaa oman aikansa ja talous joutuu kaikkien aikojen tulikasteeseen.
Päinvastoin: edessämme on monia syitä, miksi sekä eurooppalaista että kansainvälistä yhteistyötä pitää vahvistaa. EU-yhteistyö on kuin terveys: vasta menettäessämme sen huomaamme asian arvon.
Euroopan yhteisön pohja syntyi toisen maailmansodan raunioista. Sisämarkkinat luotiin öljykriisin petaaman ”euroskleroosin” vastaiskuna. Talous- ja rahaliiton kehittämisen ainoa merkittävä edistysaskel otettiin muutaman euromaan roikkuessa kuilun partaalla. Yhteinen rajavalvonta rakentui kunnolla vasta pakolaisaaltojen vanavedessä.
Ja niin edelleen. Kannattaa muistaa, että EU on kasvanut ja kehittynyt useimmiten tulipalojen tuhkakasoista. Niin voi käydä tälläkin kertaa.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent
