Lapset, perhe ja työelämä – Ratkaistavissa oleva palapeli

”Voi kun ei koskaan olisi enää kiire.” Tämä oli 6-vuotiaan Loviisan toive, kun häneltä kysyttiin, minkä yhden asian hän muuttaisi työelämässä. Kuluva viikko on ollut lasten oikeuksien viikko ja tänään perjantaina 22.11. vietämme Lapsi mukaan töihin -päivää. Päivän tarkoituksena on tutustuttaa lapsia vanhempien työpaikkaan ja työhön sekä nostaa esiin lasten ääntä ja osallisuutta. 

22.11.2019

Lotta Savinko

Pelkäänpä, ettei Loviisan toive tule sellaisenaan koskaan toteutumaan, mutta voimme tehdä paljon hyvää perheen ja työelämän yhteensovittamiseksi. Tämän päivän lisäksi on tärkeää huolehtia työelämän hyvinvoinnista ympäri vuoden. Siihen tarvitaan joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista ja lainsäädäntöä luomaan edellytyksiä tähän. Sitäkin enemmän tarvitaan asennetta, tahtoa ja yhteistyötä.

Ensimmäinen palikka työn ja perheen palapelissä ovat perhevapaat.  Perhevapaauudistus on jälleen työn alla, ja sen tärkeys ymmärretään laajasti. Yhtä tärkeää kuin saada malli ja perhevastuun jakaminen uudistettua on se, kuinka joustava mallista tulee ja kuinka paljon mahdollisuuksia malli tarjoaa perheille.  Tämä tulee luultavasti olemaan myös yksi hankalimmista asioista uudistuksessa.

Miten perhevapaiden tulisi joustaa? Yksi tärkeimmistä joustoista olisi nykyisen osittaisen vanhempainvapaan muuttaminen siten, ettei sen pitäminen edellytä sitä, että vanhempien on oltava osittaisella vapaalla yhtä aikaa. Muita keinoja rakentaa joustavuutta ovat mahdollisuudet pitää vapaita limittäin, työssäkäynnin mahdollistaminen vapaiden aikana sekä osa-aikatyön helpottaminen.

Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että vanhemmat voivat pitää osittaista hoitovapaata, kunnes lapsen toinen kouluvuosi perusopetuksessa päättyy. Näistä järjestelyistä työntekijä ja työnantaja voivat vapaasti sopia. Laki asettaa minimiehdot, ellei yhteistä ratkaisua löydy.  Tätä joustoa käyttävät kuitenkin edelleen pääasiassa äidit, eikä isien osuus juurikaan kasva. Noin 94 % osittaisista hoitovapaista on äitien pitämiä.

Miksi isät eivät osittaista hoitovapaata pidä? Kun asiaa on tutkittu, syitä ovat olleet muun muassa äidin hoivavastuun ensisijaisuus, työn luonne tai taloudelliset syyt. Voisiko perheiden hyvinvointia lisätä siten, että lapsen molemmat vanhemmat voisivat olla yhtäaikaisesti osittaisella vanhempainvapaalla, eli tehdä lyhennettyä päivää. Kaikilla ei myöskään ole taloudellisia mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen, ja siksi tarvitaan myös muita joustavoittamisen välineitä.

 

Työpaikoilla voidaan luoda yhteisiä pelisääntöjä ja rakentaa perheystävällistä kulttuuria

Lainsäädäntö ja sen vähimmäismääräykset ovat vain murto-osa siitä, miten työpaikoilla voidaan luoda perheystävällistä kulttuuria ja rakentaa erilaisia tapoja perheen ja työn yhteensovittamiseksi. Jokaisella työpaikalla voidaan jo nyt miettiä yhteiset pelisäännöt ja tavat, miten työntekijät saavat arjen rullaamaan ja työt sujumaan.

Johdon ja esimiesten asenteet ja johtamiskulttuuri ovat keskeisiä, samoin myönteinen asenne perheen ja työn yhteensovittamiseen sekä positiivisen ja tasapuolisen kulttuurin rakentaminen kaikille, eri elämäntilanteissa oleville työntekijöille. Perheystävällinen kulttuuri kannattaa rakentaa yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kesken ja sopia selkeät joustavoittamisen käytännöt ja ohjeet kirjallisesti. Erityisesti miehille tulisi lisätä kannustusta, jotta he rohkaistuvat entistä enemmän käyttämään perhevapaita ja erilaisia joustoja perheen ja työn yhdistämiseksi.

Mitä nämä käytännöt voivat olla? Yksi konkreettisin ja merkittävin asia myönteisen kulttuurin lisäksi ovat työaikakäytännöt ja -joustot. Näitä ovat esimerkiksi liukuva työaika, osa-aikatyömahdollisuudet ja etätyökäytännöt sekä työaikapankki.

Tuki ja keskustelut työntekijöiden kanssa, mahdollisuudet palautua kuormituksesta sekä pidempien poissaolojen sijais- tai muut järjestelyt luovat hyvinvointia, ja hyvinvointi lisää tuottavuutta. Sitoutuminen työnantajaan lisääntyy ja työpaikan vaihtohalukkuus vähenee. Perheystävällinen kulttuuri synnyttää molemminpuolista joustavuutta, joiden avulla työ sujuu yllättävissäkin tilanteissa.

 

Lisätietoja:

Lotta Savinko

tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö

+358 40 5044356