AMIS-kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvailemaan sitä, millaista elämää he toivovat elävänsä 15 vuoden kuluttua. Vastauksissa toistuivat erittäin usein työ, perhe, lapset, puoliso, oma asunto ja toimeentulo, jolla pärjää. Monen haaveena oli päästä matkustelemaan tai asumaan ulkomaille, säilyttää läheiset ystävyyssuhteet ja tasapainoinen, onnellinen elämä. Sekä naisia että miehiä huolestutti ensisijaisesti huono työilmapiiri, työn stressaavuus, huono toimeentulo, liiallinen kiire ja oma jaksaminen.
Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Akavan alkuvuodesta tekemässä kyselyssä korkeakoulutetuille nuorille. Akavan tutkimuksessa selvitettiin nuorten 18–35-vuotiaiden korkeakoulutettujen ja korkeakouluopiskelijoiden toiveita omasta työurasta sekä näkemyksiään suomalaisen työelämän yleisistä kehityslinjoista.
Akavan kyselystä kävi ilmi, että nuoret arvostavat työelämässä vanhempien tapaan perinteisiä asioita, kuten vakaata toimeentuloa ja vakituisia työsuhteita. Toisaalta työltä vaaditaan muutakin vastinetta kuin palkkaa: mahdollisuutta joustavaan työhön arvostetaan ja hyvää ja kannustavaa työyhteisöä pidetään tärkeänä. Lisäksi mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen ja arvokkaiksi kokemien asioiden toteuttamiseen työssä ovat tärkeitä nuorille.
Verrattaessa kahdessa erillisessä tutkimuksessa esille nousseita ilmiöitä, voidaan spekuloida muutamilla seikoilla suoritetun koulutusasteen mukaan. Korkeakoulutettujen vastauksissa työelämässä jaksaminen korostui voimakkaammin kuin ammatillisen koulutuksen suorittaneilla; monia korkeakoulutettuja huolestutti loppuun palaminen. Sen sijaan materialistiset arvot, kuten omistusasunto tai oma auto, eivät nousseet korkeakoulutettujen vastauksissa yhtä vahvasti esille kuin AMIS-tutkimuksessa. Päinvastoin, ne sijoittuivat tärkeinä pidettyjen asioiden listalla keskivälin alapuolelle yhdessä oman perheen ja lapsien saamisen kanssa.
Erot tärkeinä pidetyissä asioissa voivat johtua kysymyksenasettelun erilaisuudesta, mutta myös korkeakoulutettujen ja toisen asteen suorittaneiden todennäköisten työnkuvien ja työelämäodotusten eroavaisuuksilla. OECD:n Education at Glance (2018) -tutkimus kertoo, että pelkästään toisen asteen koulutuksen saaneilla on pienempi todennäköisyys saada työtä ja he ansaitsevat 65 prosenttia samanikäisten korkea-asteen suorittaneiden tuloista. Tässä mielessä on ymmärrettävää, että toimeentuloon liittyvät kysymykset korostuivat ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vastauksissa.
Yhteistä molempien tutkimusten tuloksissa oli kuitenkin työn arvostus, ja ennen kaikkea hyvän työyhteisön merkitys. Tulokset ovat kannustavia, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa sosiaalisten suhteiden ja hyvän työilmapiirin muodostumiseen. Vaikka työelämän rakenteellisten uudistusten tekeminen tässä hetkessä olisikin välttämätöntä, ne eivät vaikuta olevan kummankaan kyselyn perusteella riittävä hyvän työelämän ehto, ellei ole hyvää työympäristöä sekä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen – sekä työssä että vapaa-ajalla.