Miten kohtuuhintainen asuminen, työpaikat ja työntekijät löytäisivät Suomessa toisensa?

Asuntopolitiikka vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan ja kehitykseen. Suomessa valmistellaan asuntopoliittista kehittämisohjelmaa vuosille 2021–2028. Sen tavoitteena on lisätä asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta sekä määritellä asumisen suuret linjat laajassa yhteistyössä yli hallituskausien.

9.11.2020

Ohjelma annetaan selontekona eduskunnalle vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan käsillä on muita asuntopolitiikkaan vaikuttavia laajoja ja pitkän tähtäimen hankkeita kuten sosiaaliturva- ja sote-uudistukset sekä työllisyys- ja ilmastotavoitteet.

Asuntopolitiikka koskettaa meistä jokaista ja hyvin läheltä, sillä oma koti on hyvinvoinnin lähtökohta. Perustuslaissa on asetettu julkisen vallan tehtäväksi edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asuntomarkkinoiden eriytyminen on kuitenkin johtanut siihen, että yhä keskeisempää myös hyvinvoinnin kannalta on, missä koti sijaitsee.

Asuntojen hintaerot ovat kasvaneet huomattavasti pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten sekä muun maan välillä. Tämä on johtanut siihen, ettei työntekijöillä välttämättä ole mahdollisuutta asua siellä, missä työpaikat ovat. Voimistuvana piirteenä on myös sisäinen alueellinen eriytyminen kasvukeskuksissa. Asuntojen hintojen kehityksessä tapahtuva eriytyminen ohjaa sosioekonomisen rakenteen muutosta alueiden sisällä ja niiden välillä sekä heikentää työn perässä muuttamisen kannustimia.

Kohtuuhintaisten asuntojen ja työpaikkojen sijaintien epäsuhta on merkityksellinen kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Jos voimme helpottaa alueellista liikkuvuutta ja lisätä asuntorakentamista pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, vähentäisimme samalla työmarkkinoiden kohtaantohaasteita. Koronatilanteen mahdollisesti aiheuttamia epäsuotuisia vaikutuksia rakentamisen suhdannenäkymiin tulisi pyrkiä torjumaan, sillä kaupungistuminen on vauhdittanut myös koko maan talouskasvua.

Asumistukimenot ovat kasvaneet 2010-luvulla erityisesti etuuteen tehtyjen lakimuutosten seurauksena. Asumistuen korkeat kustannukset keskittyvät kasvukeskuksiin, joissa asumisen hinta on kalliimpi. Asumistuen ongelmana on kasvavien menojen lisäksi tuen riittämättömyys kaikkein pienituloisimmille. Tämä johtaa pitkäaikaiseen toimeentulotuen käyttöön, mikä ei ole etuusjärjestelmän tarkoitus ja heikentää työllistymisen kannusteita. Asumisen tukemisen ratkaisut kaipaavat uudistusta.

Toisaalta työpaikkojen läheisyydessä asumisen ei välttämättä tarvitse tarkoittaa kaupungin keskustaan muuttamista. Myös sujuvien yhteyksien ja toimivien liikenneväylien sekä palveluiden saavutettavuuden merkitys korostuu. Kaupungistuminen on ollut vahva trendi erityisesti kuluneella vuosikymmenellä. Korona-ajan vaikutusta kehitykseen voi olla vielä aikaista arvioida, mutta digitalisaatio ja työelämän murros voivat lisätä työn monipaikkaisuutta. Mielenkiintoinen tuleva kehityskulku voisi olla, että työpaikat seuraisivat työntekijöiden asumiseen liittyviä valintoja eikä päinvastoin. Töiden on jo aiemmin havaittu seuraavan korkeakoulutettuja, sillä korkeakoulutettujen muutto tietylle alueelle synnyttää toimeliaisuutta ja työpaikkoja muille aloille.

Tulevaisuuden asumisessa korostuu kotitalouksien tarpeiden moninaisuus ja asumisen ekologinen kestävyys. Demografinen muutos lisää erityisesti iäkkäiden asumiseen liittyviä erityistarpeita kuten esteettömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta huomioivia asumisratkaisuja. Lisäksi syntyvyyden alenemisella ja yksinasumisen lisääntymisellä on vaikutusta asuntojen kysyntään. Toki voidaan pohtia, onko perheiden tarpeet täyttävien kohtuuhintaisten asuntojen puute ollut osatekijänä syntyvyyden laskukehityksessä. Näin ajatellen perheiden tarpeita palvelevien kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden parantaminen tukisi tulevaisuuden väestörakenteen ongelmien selättämistä.

Suomen asuntopolitiikkaan kohdistuu paineita paitsi muuttuvan väestön asumistarpeiden täyttämisestä ja hyvinvoinnin varmistamisesta myös rakentamisen ja asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä sujuvien liikenneyhteyksien riittävyydestä. Akava nostaa esille asuntopolitiikan monipuolisuuden ja sen pitkäjänteisen kehittämisen muuhun politiikkaan nivoutuen.

 

 

 

Tutustu Näkökulmia asuntopolitiikkaan -artikkeleihin

Akava Worksin asuntopoliittisessa artikkelikokoelmassa käsitellään alueellisen liikkuvuuden ja asuntomarkkinoiden yhteyttä, asuntomarkkinoiden ongelmia ja ratkaisukeinoja kasvukeskusten näkökulmasta sekä asumistukia.

Näkökulmia asuntopolitiikkaan

 

Lisätietoja:

Katri Ojala

johtava asiantuntija

+358505938205

Lue lisää aiheesta