Kaupunkien kasvu hyödyttää myös alueita

Väestö vähenee ja keskittyy tulevaisuudessa nykyistä selkeämmin suurten kaupunkien ympärille. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi helmikuussa väestöennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteessa analysoitiin Suomen kymmenen suurimman kaupunkiseudun kehitystä. Tuloksena nähtiin selvästi Helsingin, Turun ja Tampereen seutujen vahvistuminen.

28.3.2019

Ennusteen tarjoama tulevaisuuskuva kuva ei ole uusi. Kaupungistuminen on megatrendi, joka ei yksiselitteisesti ole hyvä tai paha asia. Suurten kaupunkien kasvu hyödyttää useimmiten myös alueita kaupunkien ympärillä. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun talouskasvu koituu koko Suomen hyväksi. Suurten kaupunkien kasvuun vaikuttavat maan sisäinen muuttoliike ja työperäinen maahanmuutto. Kaupunkien kannalta osaavan työvoiman virta on positiivinen elinvoimaisuutta lisäävä tekijä. Erityisesti työperäinen maahanmuutto edellyttää kuitenkin kattavia kotouttamistoimia aina kielikoulutuksesta kulttuurin tuntemukseen, työelämävalmiuksien lisäämistä ja lopulta työllistymistä.

Liikenneratkaisut ja asuminen osana kestävää kaupunkipolitiikkaa

Suomen elinvoimaisuuden vahvistaminen ja voimavarojen hyödyntäminen edellyttävät toimivia ja kattavia liikenneratkaisuja. Sujuvat raideliikenneyhteydet ympäri Suomen ja kaupunkikeskusten välillä edistävät työllisyyttä ja tukevat yritysten toimintaa. Kyse ei ole vain suurten kaupunkien välisestä rataverkosta, vaan myös kaupunkiseutujen sisäisistä yhteyksistä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Helsinki-Turku-Tampere -kolmion raideliikenteen nopeuttaminen tuntiin mahdollista työssäkäyntialueen merkittävän laajentumisen.

Asuminen ja asuntopolitiikka ovat myös osa kestävän kaupunkipolitiikan suunnittelua. Osmo Soininvaara laati Akava Worksin toimeksiannosta raportin (11/2018) ”Asumistuki asuntopolitiikan välineenä”, jossa tarkasteltiin erityisesti Helsingin seutua, jossa asuminen on muuta maata merkittävästi kalliimpaa.  Soinin-vaaran mukaan nykyinen asumistukijärjestelmä ei edistä työvoiman liikkuvuutta eikä asumisen tasa-arvoa. Se ei myöskään ratkaise asuntopulaa. Tarvitaan yhteistyötä yli kuntarajojen sekä tehokkaampaa ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Osaajat keskittyvät korkeakoulukaupunkeihin

Osaaminen on Suomen menestyksen kulmakivi ja eriarvoistumiskehityksen ehkäisijä. Toisen asteen koulutus ja oppivelvollisuuden pidentäminen ovat keskeisessä asemassa myös työllisyysasteen nostamisessa. Laadukas perusopetus ja kattava toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukioiden verkosto sekä maksuton koulutus ovat turvanneet tasa-arvoisen mahdollisuuden opintoihin varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys alueille on tärkeä paitsi muuttoliikkeen kautta myös ympäröivän elinkeinoelämän ja muiden yhteistyötahojen kokoajana. Nuoret osaajat keskittyvät korkeakoulukaupunkeihin.

Yliopistojen tiede- ja tutkimustoiminta ja ammattikorkeakoulujen työelämä-lähtöinen rooli ovat tärkeä voimavara ja elinvoimatekijä alueilla. Korkeakoulut sijaitsevat keskuskaupungeissa ja kaupungit muodostavatkin siten merkittävän innovaatioalustan yhteistyöverkostoille.

Kaupungistumisesta ei tarvitse olla huolissaan, mutta hereillä on syytä olla. Suomesta puuttuu järjestelmällinen, laaja-alainen ja ennakoiva kaupunkipolitiikka. Kaupunkipolitiikka on otettava nykyistä vahvemmin ja monipuolisemmin uuden hallituksen agendalle.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen

Anu Tuovinen

johtava asiantuntija

+358503086943

Lue lisää aiheesta