Nämä tiedot käyvät ilmi Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen [1] loppuraportista, jonka E2 Tutkimus toteutti ja jonka raportti julkaistiin vuonna 2022.
Hyvä asia on, että ulkomaalaisina tutkinto-opiskelijoina maahan tulleet kertovat saman tutkimusraportin mukaan kotiutuneensa Suomeen erittäin tai jokseenkin hyvin (86 prosenttia) ja heidän kotiutumisensa on ollut nopeaa. Toisaalta huomattava osa heistä (47 prosenttia) ja muistakin ulkomaalaisista osaajista (39 prosenttia) suunnittelee poismuuttoa. Taustaan katsomatta monet Suomessa asuvat kansainväliset osaajat kertovat, että työnantajat eivät arvosta ulkomailla hankittua osaamista, verkostoihin on vaikea päästä ja perheenjäsenten sopeutumisvaikeudet haittaavat kotiutumista.
Yksi keskeinen kansainvälisten osaajien kotoutumista haittaava tekijä on suomalaisessa työelämässä vallitseva syrjintä ja rasismi. Esimerkiksi alkuperä, kieli ja kansalaisuus ovat yleisiä syrjintäperusteita, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomus (2022) kertoo [2] . Tilanne on kestämätön yksilölle, mutta myös osaajapulasta kärsivälle yhteiskunnalle.
Olemme ottaneet monessa yhteydessä kantaa syrjimättömän, yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen työelämän puolesta [3] . Osana asennemuutoksia tavoittelevia toimenpiteitä olemme mukana #MuutosTöissä-kampanjassa [4], jonka tavoitteena on avata silmät kulttuurisesti moninaisen työelämän mahdollisuuksille. Somevaikuttajavetoinen kampanja korostaa, että avoin suhtautuminen kulttuuriseen moninaisuuteen on jokaisen työelämässä olevan vastuulla.
Muutostöissä-kampanjaan kuuluvat tahot tuovat laajasti esille sekä työnhakijan että työntekijän, mutta myös työnantajan näkökulmia. Nostamme esiin seuraavia teemoja: muassa kulttuurien lukutaito nykyajan työelämätaitona, erilaiset kulttuuriset todellisuudet suomalaisessa työelämässä sekä arki maahanmuuttajataustaisena työnhakijana, työnantajana ja yrittäjänä.
Vaikka kampanjassa painotamme asennemuutoksia, on tärkeä muistaa, että heikommassa asemassa olevat tarvitsevat tuekseen sääntelyn tuomaa turvaa. Niitä ovat esimerkiksi tehokkaammat matalan kynnyksen oikeussuojakeinot ja hyvin resursoidut työsuojeluviranomaiset. Vaikuttavin muutostyö kansainvälisemmän Suomen puolesta onnistuu yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä tukevan lainsäädännön sekä käytäntöjen ja asenteiden avulla.
[1] Kansainvälisten osaajien Suomi
[2] Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022
[3] Katso esimerkiksi Akavan lausunto valtioneuvoston kanslialle ja valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä suomalaisessa yhteiskunnassa valmistelevalle työryhmälle
Lisätietoja:
