Vaikka sukupuolten tasa-arvon tila on Suomessa monin tavoin hyvä, työelämässä on edelleen varsin tuntuvia eroja naisten ja miesten oloissa. Yksi pysyväksi muodostunut ongelma on sukupuolten välinen palkkaero. Naisten ja miesten ansioiden ero on keskimäärin 16 prosenttia säännöllisen työajan ansioista laskettuna.
Romutetulla esityksellä olisi voitu vaikuttaa selittämättömään palkkaeroon, joka on yksi sukupuolten väliseen palkkaeroon vaikuttava tekijä. Palkkaero ei johdu yksinomaan segregaatiosta kuten usein väitetään. Yksilöllisen palkkauksen lisääntyessä olisi yhä tärkeämpää huolehtia selittämättömän palkkaeron ehkäisemisestä ja vähentämisestä. Palkka-avoimuus olisi ja on tässä keskeinen tekijä.
Nykyinen laki on kankea ja moniportainen. Jos työntekijä epäilee palkkasyrjintää, hänellä on hyvin rajallinen mahdollisuus saada vertailutietoja tai niiden saaminen on mahdotonta. Työntekijän on palkkasyrjintää epäillessä pyydettävä näitä tietoja henkilöstöedustajansa välityksellä tasa-arvovaltuutetulta. Tällöinkin työntekijän on luotettava henkilöstöedustajan arvioon mahdollisesta palkkasyrjinnästä, sillä henkilöstöedustaja ei voi luovuttaa yksilöityjä palkkatietoja palkkasyrjintää epäilevälle työntekijälle. Jos työpaikalla ei ole henkilöstöedustajaa, työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada tilannetta selvitetyksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan työnantajan on ainoastaan annettava selvitys työntekijälle hänen palkkauksensa perusteista. Tässä on kyse perustuslain palkkasyrjintäkiellon toteuttamisesta ja oikeussuojan tehokkuudesta. Syrjinnän toteaminen ja oikeussuojan hakeminen edellyttävät tietoa verrokkihenkilön palkasta.
Julkisessa keskustelussa tuotiin valmistelun aikana voimakkaasti esiin ajatusta pakkojulkisuudesta eli väitettä, että lakimuutoksen toteutuessa yksittäisen henkilön palkkatiedot tulevat julkisiksi. Väite on virheellinen, sillä esitys ei sisältänyt säännöksiä, jotka olisivat vaatineet, että yksilön palkkatiedot olisivat tulleet pakotetusti tai muutoinkaan julkisiksi. Kaikki pyydetyt ja saadut palkkatiedot olisivat olleet salassa pidettäviä ja salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevasta rangaistuksesta olisi säädetty rikoslaissa.
Palkkatasa-arvo ei etene ilman tietoa
Palkkatietämys on Suomessa heikkoa. Palkkauksen läpinäkyvyys, palkka-avoimuus ja työntekijöiden palkkaosaaminen ovat keskeisiä välineitä lisätä tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta työpaikoilla. Nyt hylätyn esityksen mukaan työnantajan olisi tullut vuoden välein selvittää henkilöstölle työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen, muut palkan määräytymisen perusteet, palkitseminen sekä miten palkkaansa voi vaikuttaa. Ehdotus olisi parantanut työntekijöiden palkkaosaamista ja mahdollisuutta tunnistaa mahdollisia perusteettomia palkkaeroja ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi työpaikalla.
Palkka-avoimuudenkin oloissa palkkaeroja voi olla ja työntekijöitä voi palkita yksilöllisesti. Palkkaerot eivät myöskään lähtökohtaisesti tarkoita, että aina olisi kysymys syrjinnästä. Kun henkilöstö tuntee organisaationsa palkkapolitiikan ja palkkausjärjestelmän sekä sen, miten palkkaan voi vaikuttaa, he ymmärtävät, miksi palkat voivat vaihdella.
Syrjintätilanteet jäävät palkkojen huonon läpinäkyvyyden vuoksi usein havaitsematta. Palkkausjärjestelmien huono läpinäkyvyys ja vertailtavuus hankaloittavat syrjintään puuttumista. Ehdotuksella olisi vahvistettu henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia palkkakartoitusta laadittaessa. Se olisi parantanut työnantajien ja henkilöstön edustajien mahdollisuuksia yhdessä arvioida, onko työpaikalla sukupuoleen perustuvia palkkaeroja, analysoida erojen syitä ja päättää korjaavista toimista. Ehdotuksella olisi vahvistettu palkkakartoituksen tarkoituksen toteuttamista.
Jos henkilöstöedustajan tiedonsaantioikeuksia ja palkkatietoisuutta työpaikoilla olisi lisätty ehdotuksen mukaan, tämä olisi edistänyt tiedonsaannin lisäksi palkkaosaamista ja läpinäkyvämpää, syrjimätöntä palkkapolitiikkaa ja palkkausta. Nämä tämä tavoite jää toteutumatta.
Työmarkkinat ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ja nämä muutokset voivat kasvattaa sukupuolten välistä palkkaeroa. Palkka-avoimuuden tarve kasvaa, kun neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä muuttuvat, paikallinen sopiminen yleistyy sekä yksilöllisen palkanmuodostuksen ja palkasta neuvottelun kulttuuri kehittyvät. Avoimuutta tarvitaan, jotta sukupuolten välinen palkkaero pienenee tai poistuu.
Avoimuus ei tee palkoista ongelmaa, palkkaerot tekevät.
Lisätietoja:
