Satavuotias ylioppilasliike on toiminut suomalaisen yhteiskunnan rakentajana
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) viettää tulevana lauantaina 18.6.2022 satavuotisjuhliaan Pikku-Finlandiassa. Juhla kokoaa yhteen ylioppilasliikkeen ystävät ja sidosryhmät sekä nykyiset ja vanhat toimijat.
Tulevaisuuden osaajat tarvitsevat mielenterveystekoja nyt
Suomessa tarvitaan yhdenvertaista ja yhdenmukaista opiskeluhuoltoa varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Akavan opiskelijat kannattaa Opiskeluhuolto kaikille -kansalaisaloitetta, jonka tarkoituksena on taata kaikille korkeakouluopiskelijoille yhdenvertainen mahdollisuus saada kuraattori- ja psykologipalveluita.
Työelämän syrjinnän poistamiseksi tarvitaan lisää toimia
Työelämän syrjinnän poistaminen ja heikoimmassa asemassa olevien oikeussuojan vahvistaminen ovat yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen keskeisiä tavoitteita. Uudistus on erittäin tarpeellinen, sillä tutkimusten mukaan vähemmistöryhmiin kuuluvat, esimerkiksi etniset vähemmistöt, ikääntyneet, vammaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kohtaavat työelämässä ja työelämään pääsyssä paljon yhdenvertaisuuslain kieltämää syrjintää.
Opiskelun pitää elää ajassa – etäopiskelu on mahdollisuus, joka kannattaa käyttää
Akava selvitti kyselyllä korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta koronapandemian aikana joulukuussa 2020. Jo silloin kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta katsoi, että kaikkeen oman korkeakoulun järjestämään opetukseen pitäisi voida osallistua etäyhteydellä myös koronan aiheuttaman poikkeustilan jälkeen. Vastaajista 57 prosenttia oli yliopisto-opiskelijoita ja 43 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoita.
Jos elämän paras aika onkin vaikeinta aikaa
Mielenterveysongelmat varjostavat yhä useamman opiskeluvuosia. Kaikki ovat kohdanneet opiskelijoiden mielenterveyden ongelmia – joko otsikoissa, lähipiirissä tai henkilökohtaisesti. Eikä kyse ole pandemia-ajan ilmiöstä, vaan opiskelijoiden mielenterveyden oireilu oli kasvussa jo vuosia ennen koronaa.
Joustavassakin työelämässä on huolehdittava palautumisesta
Suomalainen työelämä on joustavaa. Työajat ja työntekijät joustavat Suomessa enemmän kuin muissa EU:n jäsenmaissa. Suomalaisista työntekijöistä noin 70 prosenttia kokee, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista. Suomessa myös työasiat läikkyvät vapaa-ajalle yleisemmin kuin muualla Euroopassa (Työvoimatutkimus 2019).
