Yrittäjä vai palkansaaja?
Olen topakka ja tykkään itsenäisestä työskentelystä, jossa voin päättää missä, milloin ja miten teen työtä. Työ ei ole kuitenkaan koko elämä, vaan haluan, että aikaa ja energiaa jää myös muulle elämälle. Näin ajattelee varmasti moni meistä ja pohtii, olisiko yrittäjyys palkkatyön sijaan tai sen rinnalla sopiva työnteon muoto.
Kaikki osaaminen näkyviin
Jokaisella on monenlaista osaamista, muun muassa opiskeltua osaamista ja työssä tai harrastuksissa vähän kuin huomaamatta kertynyttä osaamista. Yksi tietää kaiken sienistä, toinen osaa koodata ja kolmas rakentaa liiterin raakalaudasta. Kaikista taidoista voi olla hyötyä yllättävissä yhteyksissä.
Etätyö tuo joustavuutta työn tekemiseen, mutta myös jakaa työelämää
Koronapandemia ravisutti työn tekemisen tapoja nopeasti ja enemmän kuin mikään pitkään aikaan. Noin miljoona palkansaajaa siirtyi Suomessa kokonaan tai osittain etätyöhön. Samanaikaisesti lähityössä jatkoi ainakin sama määrä palkansaajia. Terveysturvallisuus ja psykososiaalinen kuormitus on näkynyt korona-ajan alusta asti hyvin eri tavoin sen mukaan, siirtyikö etätyöhön vai jatkoiko lähityössä. Tämä on jakanut työntekijöitä ja työelämää.
Mitä on kansainvälinen liikkuvuus koronan jälkeisenä aikana?
Koronapandemia on osoittanut, miten tiiviisti sidoksissa suomalainen yhteiskunta on kansainväliseen kehitykseen. Vaikutukset ovat näkyneet laajalti koulutussektorilla, jossa monet poikkeusjärjestelyt ovat merkinneet muutoksia opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön arkeen. Työn ja opiskelun uudelleen organisointia on tehty sekä kotimaassa että suhteessa ulkomaihin.
Korkeakouluopiskelijat on saatava lähiopetuksen pariin
Pian on alkamassa toinen syksy, kun korkeakouluopiskelijat palaavat kesän jälkeen opintojen pariin koronan keskellä. Pahentuneen koronatilanteen takia tämä voi tarkoittaa monille etäopintoja ja niukkaa tai olematonta sosiaalisen kanssakäymistä.
Alijäämäisellä talousarviolla vain koronan yli
Valtiovarainministeriö on julkaissut vuoden 2022 valtion talousarvioesityksensä valtiovarainministeri Annika Saarikon johdolla. Hallituksen varsinaiset budjettineuvottelut eli budjettiriihi käydään 7.−8. syyskuuta. Lopputulos on selvillä vasta sen jälkeen.